18.8.2011

Claudie Gallay: Tyrskyt


"Mustat aallot sekoittuivat myrskyssä toisiinsa kuin ruumiit. Ne olivat vesimuureja, joita myrsky ajoi, työnsi edellään, minä katselin vatsa pelosta sykkyrällä kun ne tulivat muureina ja murskautuivat kallioihin ja romahtivat ikkunoideni alle.
Nuo aallot, nuo kuohuvat tyrskyt.
Minä rakastin niitä.
Ja pelkäsinkin." 

Claudie Gallayn uskomattoman kaunis Tyrskyt sijoittuu Normandian uloimmassa niemenkärjessä sijaitsevan pikkukylän, La Haguen, maisemiin. La Haguen asukkaat ovat kaikki jollain tapaa erikoisia ja omalaatuisia. He kantavat salaisuuksia. Kylän edessä aukeava, koko ajan väriään muuttava meri on heille tärkeä, he elävät sen ehdoilla. 

Meille nimettömäksi jäävä nainen, joka työskentelee kylässä lintujen tutkijana, kertoo tarinaa menneisyytensä henkilölle. Hän on tullut kylään paetakseen menneisyyttään. Salaisuudet alkavat aueta, kun kylään saapuu keväisen myrskypäivän kynnyksellä nahkapusakkaan pukeutunut mies, joka puolestaan haluaa sitkeästi kohdata menneisyytensä. 

Tyrskyjen kieli on äärettömän kaunista, runollista, mutta ei liian. Kerroin Riikka Pulkkisen Totan luettuani, että pidin hänen käyttämää kieltään paikoitellen liiankin kauniina, mutta sitä ongelmaa ei ole Gallayn kohdalla. Gallay kirjoittaa asioista suoraan, ilman koukeroita tai vaikeasti ymmärrettäviä metaforia. Lyhyet lauseet sopivat hänen romaaneihinsa. 

La Haguen kylän kuvailu, sen karu meri ja paljas maisema saivat minut kaipaamaan Normandian rannikolle tai edes meren ääreen. Onneksi haistoin meren tuoksun, tunsin villapaidan karheuden ja kuulin tyrskyjen kuohun pelkästään lukemalla kirjaa. Harva kirja vaikuttaa näin vahvasti aisteihin.

Gallay on luonut kylän asukkaista hyvin mieleenpainuvia ja syviä hahmoja. Kun tarinaan astuu mukaan muutama mysteeri, haluat tietää kaiken kyläläisten salaisuuksista. Kuka on meressä seisova mustapukuinen nainen? Entä tuo kissojen keskellä asuva vanha mies? Miten La Haguen edustalla seisova majakka liittyy kaikkeen? Tyrskyt ei pelkästään ihastuta kielellään, sillä sen tarina ja juoni ovat myös taidokkaasti rakennettuja.

Tyrskyt on kirja selviytymisestä, menetyksistä, anteeksiannosta ja anteeksiantamattomuudesta, rakkaudesta ja merestä, totta kai. Kerronta on haikean kaunista, melkein itkettävää, mutta välillä valoisaakin. Vaikka Tyrskyjen väkevimmät luontokuvaukset sijoittuvat kevääseen, sopii kirja erinomaisesti myös syysmyrskyyn luettavaksi. Gallayn toinen suomennettu romaani, Rakkaus on saari, on taas enemmän kesähelteiden kirja.

Tyrskyt ovat lukeneet myös muun muassa Susa, Erja, Jenni, Ilse, Anki, Leena Lumi ja Naakku.


Claudie Gallay: Tyrskyt (Les Déferlantes, 2008)
Suom. Titia Schuurman
Avain 2010, 477 s.

10 kommenttia :

  1. Ihanasti kirjoitettu ihanasta kirjasta. Juuri tuollainen Tyrskyt on. :) Ja olen ihan samaa mieltä Gallayn ja Pulkkisen kielenkäytöstä. Tyyliero ei ole suuri, mutta se on erittäin merkittävä.

    VastaaPoista
  2. Laura, juuri niin...Tyrskyt on hyvin aistivoimainen kirja. Ja miten sitä haluasikaan juuri tuonne suolaisen, kylmän meren äärelle, jossa näennäinen tapahtumattomuus on vain pinnanalaisten vuorovetten piiloleikkiä: Kaikki on syvää ja tapahtuu syvällä, syvästi.

    Hassua, että näin mielenvangitseva kirja tuli minulle kuin vahingossa, Rakkaus on saari -teoksen kyljessä.

    VastaaPoista
  3. Minä rakastuin Rakkaus on saareen ja uskon pitäväni Tyrskyistä vielä enemmän. En ole vielä kirjaa lukenut enkä edes "livenä" nähnyt, mutta hyvää kannattaa odottaa, eikö vain? :)

    VastaaPoista
  4. Hei Laura, minulla on tämä kirja hyllyssä ja odotus vain kasvaa, kun kaikki niin kehuvat, mutta odotan vielä vähän sopivaa hetkeä sen lukemiseen...

    VastaaPoista
  5. Minuun ei vain iskenyt. Toisaalta sääli, kun ei näe tässä sitä samaa mitä muut, mutta toisaalta olisi aika tylsää, jos kaikki pitäisimme samoista asioista. :)

    VastaaPoista
  6. Minä ihastuin molempiin Gallayn kirjoihin, mutta jos Rakkaus on saari, on kesäkirja, tämä on kyllä niin oiva syyskirja tyrskyineen kaikkineen ;)

    Ihana oli palata Tyrskyjen tunnelmiin taas, kiitos!

    VastaaPoista
  7. Leena kuvasi ihanasti, aistivoimainen kirja. Ihana oli lukea arviosi. :)

    VastaaPoista
  8. Jenni, kiitos! Pulkkinen kirjoittaa mielestäni vaikeammin kuin Gallay, vaikka oli Totta kuitenkin helposti luettavissa. Kauniisti he molemmat silti kirjoittavat.

    Leena, Tyrskyt löysi sinut yllättävällä tavalla! Kuvailit kirjaa ihanasti, juuri tuollainen tämä kirja on <3

    Katja, odottaa kannattaa todella! Minäkin uskoin pitäväni Tyrskyistä enemmän ja niin pidinkin. Rakkaus on saari on myös ihana, mutta Tyrskyissä pidän enemmän maisemasta.

    Sara, en usko, että joudut pettymään sitten kun kirjan aika koittaa :--)

    Anki, arviosi olikin todella mukavaa luettavaa. On tosissaan mielenkiintoista, kun melkein kaikki rakastavat jotain tiettyä kirjaa ja sitten löytyy se yksi tai kaksi, jotka eivät niin paljoa siitä pidä. Moni on pitänyt hirveästi Pulkkisen Totasta, mutta minä taas en lämmennyt sille niin paljon. Makujahan on monia ja se on vain hyvä :--)

    Susa, voi ole hyvä! Minä, joka luen samoja kirjoja harvemmin edes toiseen kertaan, luulen, että tulen lukemaan Tyrskyt taas joskus toistamiseen. Kirjan tunnelma on niin ainutlaatuinen. Ja Tyrskyt on ehdottomasti joko kevät- tai syksykirja!

    Hanna, niin moni on tästä jo kirjoittanut, joten on kiva, että myöhempiä arvioita jaksetaan vielä lukea :--)

    VastaaPoista
  9. Enpä ole ennen lukenut Gallya. Ihan lukemisen arvoiselta vaikuttaa. Kansikuva on kyllä tosi ihana!

    Leinikki

    VastaaPoista
  10. Leinikki, suosittelen lämpimästi (kuten tälle kirjalle antamistani tähdistä voi päätellä)! Tyrskyjen kansi on kivan simppeli, mutta hyvin kaunis.

    VastaaPoista