Lukuisa: Guillermo del Toro, Chuck Hogan: Lankeemus

Lankeemus on Vitsaus-trilogian toinen osa, ensimmäisen osan arvion löytää täältä. Niiden, jotka eivät ole ensimmäistä kirjaa lukeneet, suosittelen sulkemaan silmänsä tältä tekstiltä, sillä saatatte spoilaantua!

Lankeemus jatkuu siitä mihin Vitsaus jäi. Ephin, Noran, Setrakianin, Fetin ja Zackin kamppailu New Yorkissa yhä kasvavaa vampyyrilaumaa vastaan vain kiihkenee. Vitsaus ei rajoitu enää pelkästään New Yorkiin, vaan se levittäytyy nyt koko maapallolle. Zack on vaarassa, sillä hänen äitinsä vaistoaa poikansa, janoaa hänet omakseen. Juoneen hyppäävät mukaan myös Gusin johtama tappojengi, Muinaiset ja eräs hyvin vanha kirja, josta pitäisi selvitä ase vampyyreita ja erityisesti Mestaria vastaan.

Lankeemus ei ole yhtä hyvä kuin ensimmäinen osa. Siinä missä nautin Vitsauksen hidastempoisuudesta, Lankeemus etenee aika vauhdilla. Vauhti kuitenkin istuu tarinaan, sillä kuka nyt tumput suorinakaan seisoisi, kun yhä suurempi ja suurempi vampyyrijoukko huohottaa niskaan. Vauhti vain oli sen verran kova, että olen nyt kirjan lukemisen jälkeen vähän pyörällä päästäni enkä enää muista mitä kaikkea oikein ehti edes tapahtua. Tämä toinen osa on myös vielä elokuvamaisempi kuin ensimmäinen. Paikoitellen se häiritsi ja aloinkin miettiä, että mahtaisiko tämä kirjasarja olla kuitenkin parempi elokuvana? Kirja lienee myös suomennettu kiireellä, sillä törmäsin aika usein outoihin lauserakenteisiin ja sanavalintoihin.

Eri hahmojen näkökulmia on jälleen paljon, se on tarinan kannalta virkistävää. Ensimmäisestä kirjasta tutut välinäytökset jatkuvat tässäkin kirjassa ja valottavat lisää Setrakianin nuoruudesta. Kerroin Vitsauksen kohdalla jopa pelänneeni, erityisesti Mestaria, mikä on siis harvinaista minulle. Mutta Lankeemuksessa Mestari saa inhimillisempiä piirteitä eikä vaikuta enää läheskään yhtä pelottavalta. Muut hahmot ovat aika yksiulotteisia, mutta se ei tämän kaltaisessa kirjassa minua juurikaan häiritse.

Toimintapläjäyksenä tämä silti toimii ja tarina jaksaa pitää jännitystä yllä suurimman osan ajasta. Loppukin jätti odottelemaan trilogian kolmatta osaa. Nyt olen aika uupunut näihin yliluonnollisuuksia - vampyyreja, zombeja ja velhoja - sisältäviin kirjoihin ja ajattelin pitää paussia niiden kanssa ja lukea jotain aivan muuta!