Palaan vielä viime vuoteen vuoden viimeisen neljänneskatsauksen muodossa. Ehkä tämän jälkeen päästään vihdoinkin uuteen vuoteen ja siihen liittyviin suunnitelmiin.
Loka-, marras- ja joulukuu menivät ohi aika sumussa. Väsyn joka syksy, kun marraskuu koittaa. Inhoan talvea ja kylmää. Inhoan pimeyttä. Inhoan sitä, kun lähden aamulla töihin, on pimeää, ja kun palaan töistä kotiin, on jälleen pimeää. Olin todella uupunut koko loppusyksyn ja alkutalven. Vaihdoin vieläpä sopivasti lokakuun lopulla työtä pariksi kuukaudeksi (palaan takaisin vanhaan ensi viikolla). Onneksi loppuvuosi on nyt ohi ja päivät alkavat jälleen pidetä ja valostua. Rakastan kevättä.
Väsymyksestä ja turtumuksesta huolimatta viime vuoden viimeinen neljännes oli lukemisen suhteen älyttömän hyvä. Luin loka-, marras- ja joulukuun aikana seuraavat kirjat:
Lokakuu
Brian K. Vaughan: Paper Girls 3
Marraskuu
Joulukuu
Loppuvuoden aikana luin siis peräti 22 kirjaa, se on enemmän kuin muina vuosineljänneksinä. Huomionarvoista on, että luin viisitoista naisten kirjoittamaa kirjaa ja vain seitsemän miesten.
Viime vuoden tilastoista selviää, että luin muutenkin koko vuonna huomattavasti enemmän naisten kuin miesten kirjoittamia kirjoja. Luin eniten Hanna Haurua (kolme kirjaa) ja Pajtim Statovcia (kaksi kirjaa). Molemmat ovat kyllä uusia kotimaisia lempikirjailijoitani.
Suosikkini loppuvuodelta olivat Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän, Tove Janssonin Bulevardi ja muita kirjoituksia, Bea Uusman Naparetki – Minun rakkaustarinani, Han Kangin Human Acts, Cristina Sandun Valas nimeltä Goliat, Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia, Sarah Perryn The Essex Serpent ja Laura Restrepon Intohimon saari. Näistä Statovcin Kissani Jugoslaviaa lukuunottamatta kaikki löytyvät vuoden
merkittävimpien kirjojen listaltani!
Vähiten pidin Robert Seethalerin A Whole Lifesta (lukuhetkellä ihan ok, mutta ei ole jäänyt mieleen) ja Celeste Ng'n Little Fires Everywhere (tylsä ja epäuskottava). Kesken jätin yhden kirjan, Terho Miettisen ja Raija Pellin Harhaanjohtajat – vahvassa uskossa. Jonotin kirjaa pitkään kirjastosta ja aloin lukea sitä pian sen lopulta saatuani lainaan, sillä aihe vaikutti kiinnostavalta, mutta valitettavasti kirja oli minusta huonosti kirjoitettu ja jotenkin liian asenteellinen. Ehkä yritän sitä vielä joskus, en tiedä.
Loka-, marras- ja joulukuun aikana luin yhteensä 5653 sivua eli keskiarvo on 257 sivua per kirja.
Entäs sitten haasteeni ja tavoitteeni, miten ne etenivät loppuvuodesta? Helmet-lukuhaasteessa jäin vähän tympeään tilanteeseen, sillä olen vuoden loppuun mennessä lukenut 47/50. Suoritan kuitenkin haasteen loppuun tammikuun aikana ja aloitan sitten uuden Helmet-haasteen teon. Sarjakuvia luin vain yhden, novellikokoelmia neljä ja oman hyllyn kirjoja kaksi. Tavoitteet eivät siis edenneet kummoisesti.
Täältä löytyy vielä yhteenveto kaikista vuoden 2017 haasteistani ja tavoitteistani. Osa sujui paremmin, osa huonommin.
Nyt voin aloittaa vuoden 2018 puhtaalta pöydältä, kun viime vuosi on nyt kokonaan taputeltu. Jatkan tänä vuonna neljännesvuosikoosteiden parissa samaan tapaan kuin aiemminkin, tämä on ollut minulle sopiva tapa jäsentää ja tarkastella vuoden lukemisia.
Tunnisteet: vuosineljänneksen luetut
