tag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post5626428773684207244..comments2018-09-29T13:31:58.081+03:00Comments on Lukuisa: Michael Schofield: January First: A Child's Descent into Madness and Her Father's Struggle to Save HerLaura / Lukuisahttp://www.blogger.com/profile/07205897574824331233noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-61231675486845890372013-01-27T12:34:47.952+02:002013-01-27T12:34:47.952+02:00Totta tuo kaikki mitä kirjoitat. Ja toivotaan tosi...Totta tuo kaikki mitä kirjoitat. Ja toivotaan tosiaan, että motiivina on ihan vain purkaa omaa oloa ja jakaa tietoa ja tukea muille.<br /><br />Ps. Blogissani on sinulle jotain! :)Katrihttps://www.blogger.com/profile/09413849631382883260noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-4766289645625482822013-01-26T22:44:05.932+02:002013-01-26T22:44:05.932+02:00Tai olenhan minä lukenut Nancyn, mutta ei noista l...Tai olenhan minä lukenut Nancyn, mutta ei noista lasten mielisairauksista kyllä paljon puhuta. Eivät ne kai todella yleinen asia olekaan, mutta ehkä liian vaiettu.Annamihttps://www.blogger.com/profile/09570418762419805964noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-3863792227835085072013-01-26T22:28:13.198+02:002013-01-26T22:28:13.198+02:00Ok, kiitos varoituksesta. Toivottavasti mahdollise...Ok, kiitos varoituksesta. Toivottavasti mahdollisesti raivostuttava kertojaisä ei kauheasti pilaa lukukokemusta. Jannin elämä ja se, miten en ollut varmaan edes ihan tietoinen, että skitsofrenia voi puhjeta jo lapsena, ovat ne asiat, mitkä minua tässä kirjassa kiinnostavat.Annamihttps://www.blogger.com/profile/09570418762419805964noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-40156417495046352482013-01-26T20:08:13.971+02:002013-01-26T20:08:13.971+02:00Mä katsoin varmaan saman pätkän! Kiinnosti, miten ...Mä katsoin varmaan saman pätkän! Kiinnosti, miten Jannin sairaus näkyy ulospäin ja vastasihan se aikalailla kirjasta syntyneitä mielikuvia.<br /><br />Juuri yksiä kiinnostavimpia piirteitä Jannin sairaudessa oli ne hahmot, mitä hän näki (tai näkee yhä). Mistähän se johtuu, että hän yhdisti niihin lähes aina numeroita tai viikonpäiviä? Onkohan se yleistä muillakin skitsofreniaa sairastavilla?Laura / Lukuisahttps://www.blogger.com/profile/03004100975950149234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-84432155503878681842013-01-26T19:52:31.385+02:002013-01-26T19:52:31.385+02:00Luin juuri Goodreadsista kommentteja tästä ja huom...Luin juuri Goodreadsista kommentteja tästä ja huomattava osa niistä jakautui kahteen eri ääripäähän: niihin, jotka pitivät kertojana olevaa isää ällöttävänä (ymmärrän pointin, koska mietin koko ajan itsekin lukiessani, että mitä mieltä olen isästä, koska välillä hän käyttäytyi niin hirveän rumasti ja itsekkäästi, mutta lopulta kuitenkin enemmän ymmärsin häntä) ja koko kirjaa pelkkänä huomionhakuisuutena ja niihin, jotka suorastaan rakastuivat kirjaan. No, tunteita tämä kirja ainakin nostattaa! Keskustelukaan ei toki olisi pahasta, kunhan se ei nyt vaan velloisi perheen yksityisen elämän ympärillä, mitä se tuntuu nyt tekevän enemmän kuin lasten mielisairauksien ympärillä.<br /><br />Tällaisten kirjojen kohdalla on aina se huoli, että mikä motiivi niiden taustalla on. Sitä tietenkin haluaisi uskoa, että tarina halutaan jakaa muille, jotta siitä voisi olla apua muille samassa tilanteessa oleville, se on hyvä keskustelunavaus aiheesta ja että siinä voidaan kritisoida jenkkien pyllystä olevaa mielenterveydenhoitojärjestelmää. Uskon, että näitä kaikkia Schofieldienkin perhe halusi kirjalla saavuttaa, mutta saattoihan heillä olla vielä muitakin motiiveja.<br /><br />Mutta onneksi nämä jutut eivät juuri häirinneet lukukokemustani vaan työnsin ne mietittäväkseni vasta tähän hetkeen, joten lukukokemus oli oikein kiva :) Ja toisaalta en haluaisi edes oikein miettiä niitä nytkään, koska kirja on kirja, muut sitä sivuavat asiat ovat sen ulkopuolella. Muuten syyllistyn penkomaan näiden ihmisten yksityisiä asioita, mistä tuossa aiemmin marmatinkin :DLaura / Lukuisahttps://www.blogger.com/profile/03004100975950149234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-37771252686939782612013-01-26T19:20:21.509+02:002013-01-26T19:20:21.509+02:00Surullinen ja järkyttävä, mutta varmasti myös lohd...Surullinen ja järkyttävä, mutta varmasti myös lohdullinen esimerkiksi niille, joilla on itsellään mielisairas lapsi. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että kertojana oleva isä voi alkaa raivostuttaa!Laura / Lukuisahttps://www.blogger.com/profile/03004100975950149234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-8069835926777688472013-01-26T18:27:17.510+02:002013-01-26T18:27:17.510+02:00Mä olen katsonut tästä jonkun dokumenttipätkän You...Mä olen katsonut tästä jonkun dokumenttipätkän Youtubessa! Muuten en olisi varmaan tajunnut, mutta "400 the Cat" jäi aika hyvin mieleen. Jaanahttps://www.blogger.com/profile/10072177619574571314noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-21361257508959717412013-01-26T18:00:36.516+02:002013-01-26T18:00:36.516+02:00Lasten mielisairaudet on kyllä aihe, josta puhutaa...Lasten mielisairaudet on kyllä aihe, josta puhutaan yllättävän vähän. Aiheensa puolesta kiinnostaa siis, mutta tosiaan kun puhuit esim. vanhempien motiiveista, niin en tiedä onko tämä juuri se kirja, jonka itse aiheesta haluaisin lukea. Mutta mielenkiintoinen postaus silti! Ja tärkeä aihe, jota ei pitäisi sivuuttaa.Katrihttps://www.blogger.com/profile/09413849631382883260noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-946365830331970134.post-83021831455924953152013-01-26T15:26:18.149+02:002013-01-26T15:26:18.149+02:00Odotin tätä arviota, kun huomasin goodreadsista su...Odotin tätä arviota, kun huomasin goodreadsista sun lukeneen tämän kirjan. Nyt tekee vielä enemmän mieli lukea tämä. Epäilen, että tämä voi osittain olla surullinen, mutta toisaalta kun aihe on tällainen, niin kai se on melkeinpä väistämätöntä.Annamihttps://www.blogger.com/profile/09570418762419805964noreply@blogger.com