7.5.2017

Novellihaasteen koonti

Reader, why did I marry him? -blogin Ompun emännöimä, viime vuoden marraskuussa alkanut novellihaaste tulee tänään päätökseensä ja on aika tarkastella, kuinka monta ja minkälaisia novelleja sitä tulikaan luettua. En juurikaan lähde mukaan lukuhaasteisiin, sillä koen niiden sitovan ja rajoittavan liikaa lukemistani. Novellihaaste oli kuitenkin minulle täydellinen haaste, sillä olin sopivasti asettanut yhdeksi viime vuoden tavoitteekseni lukea enemmän novelleja. Ennen novellihaasteen alkamista olin ennättänytkin jo lukea muutamia todella upeita kokoelmia. Haasteen myötä mikään ei siis juurikaan muuttuisi, lukisin novelleja korkeintaan hieman tavoitteellisemmin. Ja hyvin rennoissa merkeissä haaste onneksi myös eteni.



Novellihaaste alkoi kohdallani vauhdikkaasti, sillä Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia sisälsi kolmekymmentä pientä novellia, joita voisi kutsua myös eräänlaisiksi muotokuviksi. Samalla se oli lukemistani kokoelmista kaikista haastavin, lyhyet novellit eivät todellakaan päästäneet helpolla. 30 novellia.


George Saunders: Joulukuun kymmenes

Joulukuun kymmenes oli ensikosketukseni Saundersin tuotantoon ja ihastuin oitis. Saundersin novellit ovat dystopisia, joskus ihanan absurdeja, mutta aina hyvin tarkkoja ja purevia. Kokoelmasta tuli yksiä suosikkikirjojani. 10 novellia.


George Saunders: Sotapuiston perikato

Novellihaaste jatkui Saundersin parissa, sillä olisin ollut hullu, jos en olisi halunnut lisää. Sotapuiston perikato on Saundersin esikoinen, mutta ällistyttävän vahva ja eheä kokoelma, jonka novellit ovat Joulukuun kymmenettäkin hullumpia. Ei kalvennut edelliselle lainkaan. 7 novellia.


Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

Tuuve Aro oli minulle entuudestaan tuntematon kirjailija, mutta ainakin novelleja hän osaa kirjoittaa. Lihanleikkaajan novellit alkavat varsin arkisen elämän kuvaamisella, mutta sitten ne muuttuvat ihanan vinoiksi ja yllättäviksi. Aion ehdottomasti lukea lisää Aron tuotantoa. 12 novellia.


Erkka Mykkänen: Kolme maailmanloppua

Ehdin vielä eilen kirjoittaa haasteen viimeiseksi jäävästä novellikokoelmasta Kolme maailmanloppua. Krohnin kokoelman tavoin tässäkin novellit ovat varsin lyhyitä, mutta silti hyvin tarkkanäköisiä. Absurdit ja erikoiset käänteet hallitsevat myös Aron kokoelman novelleja. 25 novellia.

Luin haastetta varten yhteensä viisi novellikokoelmaa ja 84 novellia.

Kaikkia lukemiani novellikokoelmia ja suurinta osaa novelleistakin yhdistää absurdius ja oudot käänteet. Novelleja, jotka kuvaavat maailmaa realistisesti, sellaisena kuin minä sen näen ja koen, en juurikaan lukenut. Olen kyllä huomannut jo aiemmin, että pidän kovasti juuri dystopisista ja vinksahtaneista tarinoista, mutta jännä, ettei haasteen aikavälillä tullut oikein luettua mitään realistista, kuten vaikkapa Alice Munroa. Lisäksi olen aiemmin lukenut enimmäkseen ulkomaisia novelleja, mutta haasteeseen luetuista kokoelmista kolme viidestä oli kotimaisia, kiva!

Tarkoitukseni oli lukea novelleja vähän enemmänkin. Kirjastosta oli lainattuna ties mitä ja omissa hyllyissäkin oli ja on yhä lukemattomia kokoelmia. Gradu ja muu elämä häiritsivät kuitenkin sen verran pahasti lukuharrastustani etenkin tässä kevään puolella, ettei aikaa yksinkertaisesti enää riittänyt novelleille saati muillekaan kirjoille. Onneksi muu elämä järjestyi lopulta ihan hyvin, sain myös gradun päätökseen (itse asiassa juuri tänään) ja tiedättekö mitä, novellihaastekin jatkuu! Käykää lukemassa lisää Ompun blogista.

Matkani novellien kanssa jatkuu ja se jatkuisi, vaikkei novellihaaste jatkuisikaan. Noin vuosi sitten taisin lopullisesti oivaltaa, miten hieno, mutta taitoa vaativa tekstilaji se on, ja tämä haaste vain vahvisti tuota oivallusta. Kiitos Ompulle ihanasta haasteesta!

6 kommenttia :

  1. Hieno novellikirjakokoelma :)
    Sen lisäksi onnittelut gradun valmistumisesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei onneksi tullut yhtään huteja, kaikki kokoelmat olivat hyviä :)

      Kiitos paljon, olo on tällä hetkellä suorastaan huojentunut!

      Poista
  2. Onnea gradun valmistumisesta! Mahtavaa!

    Saundersin Sotapuiston perikato oli vaikuttava kokemus, ja taidan tarttua tuohon Joulukuun kymmenenteenkin piakkoin. Tuuve Arokin on tullut jo muutaman kerran vastaan näissä haastekoonneissa, ja kyllähän sekin alkoi kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt vain odotan, että saan luvan jättää graduni tarkastukseen ja sen jälkeen kesäkuun publiikkia, jossa sitten valmistun, jei!

      Kyllä, lue ihmeessä myös Joulukuun kymmenes, en usko, että petyt. Vähän koukutuin Saundersiin näiden kokoelmien myötä, joten täytynee lukea hänen tämän kevään uutuutensa, joka onkin sitten romaani. Aron novellit olivat myös hyviä, täytyy lukea häntäkin lisää.

      Poista
  3. Onnittelut gradusta! George Saundersiin pitää ehdottomasti tutustua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta! Gradu onkin jo lähtenyt tarkastukseen ja nyt odotellaan enää sen hyväksymistä ja sen jälkeen papereita käteen :)

      Kokeile ihmeessä Saundersia, hän tuskin jättää kylmäksi.

      Poista