Kirjavuosi 2016: tilastoja ja ensi vuotta


Blogini perinteisiin kuuluu näin loppuvuodesta tarkastella, mitä kaikkea sitä tulikaan kuluneen vuoden aikana luettua. Aiemmista vuosista poiketen jaan vuoden koontini kahteen osaan: tilastoihin ja ensi vuoden suunnitelmiin sekä vuoden parhaimpiin kirjoihin. Ensimmäisenä on vuorossa tilastollinen katsaus kuluneeseen kirjavuoteeni ja ensi vuoden suunnitelmiini. Huomenna on tarkoitus luoda lista vuoden parhaimmista kirjoista.


Vuonna 2016 luin yhteensä 74 kirjaa. Koska opintoni ovat jo loppusuoralla, ehdin lukea tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen blogini aikana. Viime vuonna luin myös enemmän kuin ennen ja nyt taas selvästi enemmän kuin viime vuonna, jolloin luettujen kirjojen määrä oli 61. Blogiini kirjoitin 72 kirjasta, kaksi kirjaa oli nimittäin graduuni liittyviä teoksia. Luin kyllä enemmänkin graduani varten, mutta jo alkuvuodesta lähtien päätin olla lisäämättä niitä luettujen kirjojen listalle, sillä osan olen lukenut ja tulen lukemaan vain osittain tai kursorisesti ja joidenkin kohdalla olen jo unohtanut luinko ne nyt tasan tarkkaan kannesta kanteen. En ota laskelmissani huomioon kahta lukemaani gradukirjaa.

Blogiin asti päässeiden kirjojen osalta sivuja kertyi yhteensä 22 197, joista keskiarvo on 308 sivua per kirja. Luettavaksi kertyi siis vaihtelevasti niin ohuita kuin paksujakin kirjoja. Sivumäärällisesti paras lukujakso oli heinäkuusta syyskuuhun ulottuva aikaväli, mikä ei ole yllätys, sillä ehdin kesätöiden aikana ja niiden päättymisen jälkeen lukea erikoisen paljon, kun taas loppuvuosi on ollut lukemisen suhteen heikointa aikaa, sillä gradun kirjoittaminen on vienyt paljon aikaa.

En tietoisesti valitse luettavakseni naisten tai miesten kirjoittamia kirjoja, mutta on ihan mielenkiintoista katsoa, miten osuus sukupuolten kesken jakautui tänä vuonna. Luin naisten kirjoittamia kirjoja 36 kappaletta, miesten 32 kappaletta ja kirjoja, joiden kirjoittajan sukupuoli ei ole tiedossa (= Elena Ferrante), neljä kappaletta. Lähes joka vuosi olen lukenut hieman enemmän naisten kirjoittamia kirjoja kuin miesten eli niin myös tänäkin vuonna.

Ulkomaalaisia kirjoja luin tänä vuonna 53 kappaletta, kotimaisten osuus jäi vain 19 kirjaan. Tosin selkeästi näin päin se on aina ollutkin. Olen aina lukenut enimmäkseen eurooppalaista, brittiläistä ja amerikkalaista kirjallisuutta, mutta tänä vuonna mukaan on alkanut hiipiä myös aasialaista kirjallisuutta. Mistään suuresta kirjailijan kotimaahan liittyvästä muutoksesta ei voida puhua, mutta kiinnostumiseni aasialaisesta kirjallisuudesta ilahduttaa itseänikin.

Luen kirjani edelleen suurimmaksi osaksi omalla äidinkielelläni. Suomeksi kirjoitettuja tai suomen kielelle käännettyjä kirjoja luin yhteensä 51 ja englanninkielisiä (alkukielisenä tai käännöksenä) luin yhteensä 21 kirjaa. Suhteellisesti määrä on suunnilleen sama kuin viime vuonna.

Suurin osa lukemistani kirjoista on julkaistu 2000-luvulla. Vuoden 2016 uutuuksia (alkuperäisen julkaisuvuoden perusteella, ei tänä vuonna julkaistuja käännöksiä) luin 14 kappaletta. Vanhempia, mutta kuitenkin 2000-luvulla kirjoitettuja kirjoja luin yhteensä 47 kappaletta. 2000-lukua vanhempien kirjojen osuus on siten 11 kappaletta. Vanhin lukemani kirja oli Sofokleen näytelmä Kuningas Oidipus, joka on esitetty tiettävästi ensimmäisen kerran noin vuonna 429 eaa.

Lopuksi on vielä hauska katsoa, mikä oli lukemieni kirjojen alkuperä eli mitä kautta ne päätyivät luettavakseni. Olin hyvin ahkera kirjastonkäyttäjä, sillä peräti 53 kirjaa oli kirjastolainoja. Arvostelukappaleita ja yhteistyössä saatuja kirjoja luin 17 kappaletta. Vain kaksi luetuista kirjoista oli omasta hyllystäni, itse ostettuja tai lahjaksi saatuja, mikä on kyllä aivan liian vähän.


Ensi vuodelle minulla ei ole suuria suunnitelmia. Toki henkilökohtaisessa elämässäni tapahtuu suuria, sillä aion viimein valmistua filosofian maisteriksi. Tuleva työtilanne huolettaa, mutta täytyy yrittää pysyä optimistisena – olen valmis tekemään mitä vain, kunhan se edes jollakin tavalla liittyisi omaan alaani.

Lukemisen ja blogini kannalta suunnitelmani ovat maltilliset. Kuluneen vuoden luettuja kirjoja läpikäydessäni panin merkille, että luin kyllä enemmän novelleja ja sarjakuvia kuin viime vuonna, mikä oli siis tämän vuoden tavoitteitani, mutta vieläkin paremmin olisi voinut mennä. Jatkan tätä tavoitetta myös ensi vuonna. Reader, why did I marry him? -blogin novellihaaste, johon tartuin heti kun se lanseerattiin marraskuussa, kannustaa myös novellien lukemiseen ensi vuodenkin aikana. Tarkemmin tämän vuoden tavoitteideni saavuttamisesta kirjoitan vuoden viimeisen neljänneksen koosteessani, joka menee ensi vuoden alkupuolelle.

Tilastoista kävi ilmi sellainen ikävä seikka, että luin kuluneen vuoden aikana vain kaksi kirjaa omasta hyllystäni. Se on ihan kamalan vähän! Ostin vuoden aikana jonkin verran uusia kirjoja, mutta en lukenut niistä vielä yhtäkään. Olen ollut koko vuoden jumissa kirjastolainojeni kanssa (= niitä kertyy aina ihan liikaa), mikä sekin on tietysti ihan kiva asia, mutta omissakin hyllyissä olisi paljon mielenkiintoista luettavaa. Ensi vuonna aion ryhdistäytyä ja yrittää lukea edes kerran kuussa jonkin oman hyllyni eli omaksi ostetun tai lahjaksi saadun kirjan. En tee tästä mitään virallista haastetta itselleni, mutta yritän pitää asian koko ajan mielessäni.

En koskaan pahemmin osallistu minkäänlaisiin (yhteisöllisiin) lukuhaasteisiin ellei omia yksityisiä tavoitteitani oteta lukuun. Ensi vuonna aion kuitenkin tarttua tänään julkaistuun vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeseen, jossa on tarkoituksena lukea 50 kohdan lista läpi. Aika moni listan kohdista tullee täytettyä puolivahingossakin, joten uskon haasteeseen osallistumisen olevan varsin rentoa. Teen ensi vuoden puolella Helmet-lukuhaasteesta oman postauksen, johon tulen merkitsemään siihen luetut kirjat.

Lisäksi kirjallisuuspalkintokatsaukset jatkuvat tuttuun tapaan myös ensi vuonna. Heti tammikuun alussa onkin luvassa Costa Book Awardsin lyhytlistojen voittajat.

Tiivistettynä voisi siis sanoa, että ensi vuonna aion yhä yrittää lukea enemmän novelleja ja sarjakuvia, lukea enemmän oman hyllyni kirjoja, osallistua Helmet-lukuhaasteeseen ja jatkaa kirjallisuuspalkintokatsausten tekoa samaan tapaan kuin tähänkin asti. Toki aion myös lukea mahdollisimman paljon loistavia kirjoja, se on ikuisuustavoitteeni.

Jos olette jo ehtineet tilastoida kulunutta kirjavuotta, löytyikö sieltä jotain yllätyksiä, positiivisia tai negatiivisia? Entä mitä tavoitteita teillä on ensi vuodelle?

Palaan vielä huomenna vuoden parhaimpien kirjojen kanssa!

Tunnisteet: