15.8.2016

Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga (vol. 1)


Terveisiä sairaspedistä! Perjantai-iltana kurkkukivulla alkanut flunssa on nyt jatkunut kunnon räkätaudilla ja olo on sen verran ruhtinaallinen, että päätin jäädä kotiin lepäämään. Kun sairastaa nykyään harvoin, tuntuu joka kerta siltä, että kohta kuolee, mutta eiköhän tämä tästä. Pääsin ainakin jo eroon kurkkukivusta. Tällä hetkellä olo on myös sen verran kohtalainen, että päätin yrittää purkaa vähän bloggaamattomien kirjojen jonoa. Aloitetaan helpoimmasta tapauksesta eli Brian K. Vaughanin kirjoittamasta ja Fiona Staplesin kuvittamasta Saga-sarjakuvan ensimmäisestä osasta.

Saga on tarina Maantuntumasta (Landfall) lähtöisin olevasta Alanasta ja sitä kiertävästä kuusta Kiemurasta (Wreath) kotoisin olevasta Markosta. Alana ja Marko ovat rakastavaiset, mutta pahaksi onneksi heidän maansa ovat sodassa keskenään. Siinä, että Alana ja Marko ovat karussa olevia sotilaita, vastustavat sotaa, ovat eri rotua, mutta toisiinsa rakastuneita ja saavat yhdessä vielä tyttärenkin, Hazelin, on ihan riittävästi syitä sille, miksi heitä jahdataan, miksi heidät halutaan saada kiinni, elävinä tai kuolleina. Ja niitä jahtaajia riittääkin, samoin kaikenlaisia vaaroja pariskunnan pyrkiessä pois sen hetkiseltä planeetaltaan.

Alkaessani lukemaan Sagan ensimmäistä kirjaa en tiennyt siitä juuri mitään. Olin kuullut sarjakuvasta paljon kehuja, mutta minulla ei ollut mitään hajua mistä se oikeastaan edes kertoo. Kun tarina sitten käynnistyi aika rajulla, mutta luultavasti varsin todenmukaisella kohtauksella Hazelin syntymästä ("Paskannanko minä? Tuntuu kuin paskantaisin!"), olin, että ohoh, että tällainen aloitus! Ei siinä mitään, ei minua rajumpi kielenkäyttö tai tapahtumat haittaa ja itse asiassa parempi vain, ettei sievistellä. Jos siis ruma kieli, alastomuus, veren lentäminen, väkivaltainen kuoleminen ynnä muut vastaavat tekijät häiritsevät joko kielellisellä tai visuaalisella tasolla, niin Saga voi siinä tapauksessa olla vähän liian raju tapaus.


Ainakaan vielä tässä ensimmäisessä kirjassa tarina ei lupaa hirveän paljon. Maailma on pullollaan tarinoita toisiinsa rakastuneista, muun maailman mielestä toisilleen varsin huonosti sopivista henkilöistä, jotka joutuvat pakenemaan vainoamisen takia. Pääparin hauska ironia ja keskinäiset vaikeudet tuovat toki erilaisuuspisteitä, mutta muuten tarina vaikuttaa ensimmäisen kirjan perusteella aika peruskauralta. Hienosti piirretty avaruusympäristö ja jännittävän mielikuvitukselliset hahmot eivät nekään tehneet tarinasta erityisen erilaista ja erottuvaa, vaikka ne muuten ihastuttivatkin. Kiehtovinta tässä ensimmäisessä kirjassa onkin juuri Staplesin piirrosjälki, joka istuu tarinaan mainiosti.

En tietenkään vielä tiedä, miten tarina jatkuu, mutta ihan hirveän suurta hinkua seuraavan kirjan pariin en koe, vaikka sen varmasti joskus vielä luenkin. Tekisi mieli lukea seuraavat osat englanniksi, sillä minusta suomennos ei ole kovin onnistunut. Paikkojen nimet kuulostavat vähän kököiltä, samoin monet repliikeistä. Ja voi vitsit, miten pientä fontti välillä on (mikä ei varmastikaan ole suomennoksesta johtuvaa)! Jouduin välillä tuomaan kirjan melkein nenääni kiinni, että näkisin, mitä missäkin sanotaan.

Kaiken kaikkiaan Saga oli kuitenkin ihan positiivinen uusi tuttavuus ja täytyy joskus tulevaisuudessa kokeilla, mihin se vielä johtaa. Ehkä seuraavien kirjojen myötä tarina muuttuu kiinnostavammaksi ja moniulotteisemmaksi.


––

Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga (vol. 1)
(Saga vol. 1, 2012)
Suom. Antti Koivumäki
Like 2014, 166 s.

6 kommenttia :

  1. Luin saman teoksen itsekin tässä viikon sisällä. Ja tosiaan, kyllä häiritsi minuakin pieni fontti kirjassa! Luin vielä kirjaa illan hämärtyessä, joten jouduin tihrustamaan ihan kunnolla tekstiä. :D Muutenkin aika samoilla fiiliksillä kanssasi. Minäkään en tiennyt yhtään mistä Saga kertoo, olin vain kuullut kehuja teoksesta. Seuraavan osan luen jos joskus siihen kirjastossa törmään. On kyllä tullut luettua parempiakin sarjakuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha niinpä, suurennuslasi olisi ollut ihan kiva kaveri :D

      Minäkin olen lukenut parempaa, vaikken hirveästi sarjakuvia ole edes lukenut. Ainakin Fablesin eka osa oli minusta mielenkiintoisempi kuin tämä!

      Poista
  2. Minä olen täysin Sagan fani :) Enkä ollenkaan vähiten Fiona Staplesin takia, pidän tuosta tyylistä todella paljon. Olen lukenut kaikki osat englanniksi, uusin osa odottaisi vuoroaan hyllyssä. Sarja muuttuu kyllä vielä kiinnostavammaksi seuraavissa osissa kun päästään kunnolla vauhtiin, ja mielestäni myös moniulotteisemmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Staples on kyllä taitava :) Ja hei, kiva kuulla, että sarja paranee edetessään, ehken vielä aivan heitäkään kirvestä kaivoon! Tässä oli paljon vielä sellaista tarinaan ja hahmoihin tutustuttamista (kuten ekoissa osissa yleensä), joten koko homma lähtee varmaan rullaamaan paremmin toisen osan myötä. Harmi, ettei kirjastossa ole näitä englanniksi, mutta en viitsi ostaa omaksikaan, kun tämä eka ei vielä mikään wow ollut.

      Poista
  3. Saga on yksi tämän hetken loistavimmista scifisarjakuvista, kerrassaan pinnan alle menevä, inhimillinen, koskettava ja palkittu. Kaukana peruskaurasta. Kuten Kirsi, myös minä olen lukenut kaikki osat englanniksi, tosin sähköisinä versioina, myös sen viimeisen. Vielä ei ole kerronta lopahtanut, sekä Vaughan että Staples ovat huippuja.

    Oli kiinnostavaa, kun mainitsit nuo suomennetut nimet ja suomennoksen laadun. Olen kannatuksen vuoksi hankkinut suomennokset paperiversioina, mutta ne ovat menneet suoraan hyllyyn. Pitänee vilkaista sisältöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, hyvä kuulla! Luotan sanaasi, sillä olet kyllä yksiä tämän genren eksperttejä suomalaisissa kirjablogeissa :) Täytyy sinnillä jatkaa seuraavaan osaan, jospa se sieltä minullekin aukeaisi.

      Tutkailehan mitä pidät suomennoksista. Minulla ei tietenkään ole vertailukohtana alkukielisiä, mutta minulle suomennos ei tässä oikein toiminut.

      Poista