Lukuisa: Elena Ferrante: My Brilliant Friend

Elena Ferranten neliosainen Napoli-sarja on ollut viime aikoina kaikkien huulilla. Sen ensimmäinen osa Loistava ystäväni (WSOY) julkaistaan pian myös suomeksi (saatavilla jo e-kirjana Elisa Kirjasta) ja toivottavasti sarjan suomentaminen jatkuu tiiviillä aikataululla – ennustan sarjasta hittiä myös täällä. Minä olin malttamaton ja luin ensimmäisen osan englanninkielisenä käännöksenä, ja kyllä kiitos, tätä lisää!

My Brilliant Friend kertoo napolilaisessa naapurustossa asuvien kahden tytön, Elenan ja Lilan, ystävyydestä. Tytöt ovat keskenään hyvinkin erilaisia: Lila on jo pienestä pitäen peloton ja varsin uhmakas, Elena taas epävarma ja hiljainen. Tyttöjä kuitenkin yhdistää älykkyys ja hyvä koulumenestys.

Elenan ja Lilan koko maailma on naapurusto, jossa he varttuvat yhdessä. He, kuten suurin osa muistakin naapurin asukkaista, ovat kasvaneet köyhyyteen. Harva heistä kouluttautuu peruskoulua pidemmälle ja pääsee eteenpäin elämässään. Elenan isä kannustaa tytärtään opiskelemaan, sillä tytär on selvästi lahjakas, vaikka se tietääkin rahanmenoa. Näin Elenalle aukeaa ihan uusi maailma, kun taas Lila, vaikka hyvin älykäs onkin, pääsee vain suutari-isänsä oppiin. Silti Elenan elämä muodostuu pitkälti Lilan kautta: Kun Lila kyllästyy opiskelemaan Elenan kanssa kreikkaa, Elenakin menettää kiinnostuksensa sitä kohtaan. Jos Lila on eri mieltä jostain asiasta, Elenaa hävettää, että otti sen alunperin edes esille. Lila myös tuntuu aina olevan askeleen edellä Elenaa, aina parempi, mikä johtaa tyttöjen väliseen kilpailuun ja kateuteen asiasta kuin asiasta. Vaikka tyttöjen varttuessa heidän tiensä vievät eri suuntiin, ystävyys on ja pysyy.

Kahden tytön ystävyyden kautta Ferrante kuvaa taidokkaasti 1950-luvun Italiaa ja muuttuvaa yhteiskuntaa. Napoli on vasta toipumassa toisen maailmansodan aiheuttamista tuhoista ja eriarvoisuus näkyy yhä erityisesti syrjäisten alueiden ja kaupungin keskustojen välillä. Kaupunki ja oikeastaan kaikki muukin Elenan ja Lilan naapuruston ulkopuolella edustaa heille ihan toista maailmaa, utopiaa, jossa kaikki on hyvin, ja joka saa heidän oman maailmansa näyttämään mitättömältä ja heidät itsensä vähäpätöisiltä:

It was like crossing a border. I remember a dense crowd and a sort of humiliating difference. I looked not at the boys but at the girls, the women: they were absolutely different from us. They seemed to have breathed another air, to have eaten other food, to have dressed on some other planet, to have learned to walk on wisps of wind. I was astonished. -- We felt uneasy and yet fascinated, ugly but also impelled to imagine what we would become if we had some way to re-educate ourselves and dress and put on makeup and adorn ourselves properly.

Silti he unelmoivat jostain paremmasta, materiasta, rikkauksista. Kun muutamat naapuruston nuorista miehistä rikastuvat, tulee heistä automaattisesti tavoiteltuja sulhasehdokkaita. Ei edes haittaa, vaikka sulhanen olisi väkivaltainen, sillä se on ihan normaalia Elenan ja Lilan arjessa. On ihan normaalia, että perheenisät kurittavat vaimojaan ja lapsiaan joskus rajuinkin fyysisin keinoin, on ihan normaalia, että pojat omaksuvat isiltään saman käyttäytymismallin. Naapurusto on miesten hallitsema alue.

My Brilliant Friend on herkullinen kohde luokan ja sukupuolen analysoimiseen sen historiallisessa kontekstissa. Ferrante kuvaa loistavasti luokkayhteiskuntaa: köyhä naapurusto vastaan kaupunki, köyhyys vastaan rikkaus, mies vastaan nainen. Ferranten naiset eivät kuitenkaan aina suostu alistettaviksi, vaan osaavat antaa myös takaisin. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä asetelmat tulevat muuttumaan sarjan seuraavissa kolmessa osassa. Jo ensimmäistä osaa voisi kuitenkin luonnehtia ehdottoman feministiseksi romaaniksi.

Ferrante kirjoitustyyli on runsasta ja hengästyttävää, mutta silti näennäisen yksinkertaista. Hän vyöryttää asioita ja tapahtumia lukijan silmien eteen, tekee pieniä hyppäyksiä tulevaan ja taas takaisin. Lukuisat eri henkilöhahmot saavat aluksi pään pyörälle, mutta romaanin alussa oleva naapuruston perheistä koostettu indeksi on avuksi. Lapsen ajatus- ja kokemusmaailma on romaanissa toteutettu erinomaisen hyvin ja päähenkilöt ovat ihanan kompleksisia ja aitoja. Ferranten kerronta, tai pikemminkin Elenan kerronta, sillä hänen silmin näemme kaiken, on myös varsin rehellistä ja avointa tuoden etäisesti mieleen Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan, vaikkakaan missään ei ole kerrottu, että Ferranten romaanit kertoisivat hänestä itsestään. Hän kirjoittaa muutenkin pseudonyymin takaa ja on lahjakkaasti onnistunut karttamaan julkisuutta.

Uskon ja toivon, että My Brilliant Friend on vasta alkusoittoa, vasta palanen Elenan ja Lilan elämästä ja heidän erikoislaatuisesta ystävyydestään, ja romaani jääkin vielä sellaiseen kohtaan, että enpä malta odottaa saavani käsiini sarjan toisen osan.