Takashi Hiraide: Kissavieras


Kissa alkoi isolle pihalle kulkiessaan kurkistella sisälle asumukseemme silloin kun pihanpuoleinen ovi oli jäänyt auki. Ihmisiä se ei pelännyt hitustakaan. Silti se oli luonteeltaan valpas ja varautunut, katseli vain meitä hiljaa häntä pystyssä ja pysytteli oven suussa. Ulkonakin se pakeni äkkiä, jos yritimme ottaa sen syliin. Jos kissaa koetti paijata väkisin, se saattoi puraista. Naapurin vanhan rouvan katse tuntui yllämme, joten päätimme olla kajoamatta pentuun.

Tokion laitamilla asuvan kirjailijapariskunnan hiljainen elämä muuttuu, kun naapurin perhe ottaa kissan. Chibiksi eli Pikkuiseksi nimetty pieni ja hoikka kissa alkaa vierailla pariskunnan pihalla ja lopulta uskaltautuu myös talon sisätiloihin asti. Pariskunta ihailee Chibin itsenäistä, mutta hauskaa luonnetta, ja he kertovat toisilleen tarinoita kissan monista edesottamuksista. Kumpikaan heistä ei ole koskaan ollut oikein kissaihmisiä, mutta Chibin vierailuista tulee osa heidän arkeaan. He eivät voi enää kuvitella elämäänsä ilman Chibiä.

Olen lukenut tällä viikolla kaksi ulkoisesti, mutta myös sisällöllisesti todella kaunista kirjaa. Takashi Hiraiden Kissavieras on niistä ensimmäinen, katsokaa vaikka jo tuota kantta! Kirjassa ei ole kansipapereita, joten se myös tuntuu ihanan karhealta sormien alla.

Myös sisältö on ihastuttava ja varsin omaperäinen. En ole juurikaan lukenut japanilaista kirjallisuutta, joten en tiedä, kirjoittaako Hiraide japanilaisille kirjailijoille tyypilliseen tapaan, mutta niin ainakin kuvittelisin Kissavieraan kohdalla. Hiraiden kerronta on paikoitellen varsin raportoivaa, kun hän yhtäkkiä saattaa alkaa kertoa esimerkiksi sen hetkisen Japanin poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Toisaalta kerronta on välillä myös runsaan kuvailevaa, kuten vaikkapa Hiraiden kuvaillessa pariskunnan vuokraemännän kaunista puutarhaa ja sen elämää. Tyylin vaihtelu ei kuitenkaan tunnu tönköltä, vaan tarina on kauttaaltaan hyvin ilmava ja keveä. Tunnelmaltaan kirja on hyvin rauhallinen ja pidättyväinen, yksinkertaisesti poikkeuksellisen ihanan erilainen.

Kissavieras on minimalistinen, mutta sanomaltaan runsas. Minulle se antoi muistutuksen elämän hauraudesta ja pienten asioiden tärkeydestä. Suosittelen kiireettömiin hetkiin, hitaasti tunnustellen.

Muissa blogeissa: Ullan luetut kirjat, Kannesta kanteen, Kirjapolkuni, Lumiomena, Kirjanurkkaus, Yöpöydän kirjat ja Oksan hyllyltä.

––

Takashi Hiraide: Kissavieras (Neko no Kyaku, 2001)
Suom. Raisa Porrasmaa
S&S 2016, 152 s.

Tunnisteet: , , , , , ,