Jessie Burton: The Miniaturist

 

Syksyllä 1686 kahdeksantoistavuotias Petronella "Nella" Brandt, tyttönimeltään Oortman, saapuu hienoon taloon Amsterdamissa. Maaseudulta kotoisin oleva Nella on naitettu rikkaan kauppiasmiehen vaimoksi eikä hän tiedä tästä paljoa mitään. Jo alkuun uusi elämä kaupungissa ei tunnu lupaavalta: Aviomies Johannes on harvoin kotona eikä tunnu haluavan viettää aikaa Nellan kanssa. Johanneksen sisko Marin vaikuttaa kylmäkiskoiselta eikä Nella tunne itseään tervetulleeksi uuden talon emännäksi. Talon kaksi palvelijaakin vaikuttavat erikoisilta, eivät yhtään sellaisilta kuin Nella kuvittelee palvelijoiden yhtä hienossa talossa olevan. Kaiken lisäksi Johanneksella on ongelmia saada myydyksi varastollinen sokeria ja se aiheuttaa kitkaa perheenjäsenten välille.

Lopulta Nella saa muuta ajateltavaa, kun Johannes ostaa hänelle häälahjaksi upean nukketalon, joka on kuin kopio heidän asuttamastaan talosta. Nella löytää ilmoituksen paikallisesta minityrististä, pienoismallien tekijästä, jolta hän tilaa ensimmäiset esineensä sistustaakseen nukketalonsa. Esineet eivät kuitenkaan jää siihen, vaan niitä tulee lisää, pyytämättä, ja ne ovat pelottavan tarkkoja. Näyttää siltä, että miniatyristi tietää Nellasta ja hänen uudesta perheestään enemmän kuin Nella itse.

Jessie Burtonin esikoisromaani The Miniaturist on ollut maailmalla hitti ja sen käännösoikeudet on myyty moneen maahan. Ymmärrän miksi, sillä tarina todella herättää mielenkiinnon, etenkin jos sattuu pitämään historiallisista ja hieman maagisista romaaneista. Kirjan luettuani en kuitenkaan ole enää yhtä varma.

Burton kirjoittaa hyvin ja koukuttavasti. Kirjan luvut ovat lyhyitä ja päättyvät usein cliffhangereihin. Nähdäkseni Burton on myös tehnyt kiitettävästi taustatutkimusta, sillä ajankuva tuntuu pääosin varsin uskottavalta. Muutamat modernimmalta kalskahtavat vertauskuvat tai lausahdukset pistivät silmääni, mutta eivät häiritsevästi. Henkilöhahmojen uskottavuudesta kontekstissaan voisi keskustella, mutta siihen on paha mennä väittämään mitään varmaa jollei ole itse elänyt 1600-luvun lopulla. Juonikin pysyy kautta tarinan kasassa ja suhteellisen mielenkiintoisena.

Kuitenkin The Miniaturist oli minulle pieni pettymys. Se lupaa liikaa, jopa harhauttaa. Kirjan nimestä ja kuvauksesta voisi päätellä sen keskittyvän nimenomaan tuohon salaperäiseen ja kaikkitietävään miniatyristiin, jonka tarkoitusperistä Nella ei ota selvää, mutta ei se oikeastaan keskity, sillä tarina sisältää kaikenlaista muutakin draamaa. Vähän liikaakin, sillä kaikki tapahtumat hukuttavat väkisinkin toinen toisensa ja tuntuu, ettei lukijan käteen jää lopulta paljon mitään. Joitakin asioita jää myös selittämättä ja tämän kirjan kohdalla sellainen ei vain toimi.

Tarinassa olisi minusta ollut paljonkin tiivistämisen varaa. Alussa mietin jo jättäväni koko kirjan kesken, sillä ensimmäiset 150 sivua olivat suorastaan tylsiä. Kun viimein alkoi tapahtua, kiinnostuin ja halusin lukea kirjan loppuun, sillä halusin saada vastauksen ainakin yhteen kysymykseeni. No, sitä vastausta ei koskaan tullut, ei ainakaan kunnollista sellaista, joten minulle tuli vähän hölmö ja höynäytetty olo: tässäkö kaikki?

Vaikka The Miniaturistissa on paljon ärsyttäviä asioita, kaiken kaikkiaan se on kuitenkin ihan viihdyttävä kirja. Voi olla, että toiset juuri pitävät siitä, että tarina jää vähän auki. Minäkin useimmiten, mutta tämän kirjan kohdalla en. Historiallisuus on minusta koko kirjan paras asia (harvemmin tulee luettua menneisyyden Hollantiin sijoittuvaa kirjallisuutta), ei niinkään vähän liian dramaattinen tarina.

––

Jessie Burton: The Miniaturist
Picador 2014, 433 s.

Tunnisteet: , , , , , , , ,