Kevään 2016 lukusuunnitelmat

Kun ulkona paukkuu pakkanen, on hyvä hetki suunnitella kirjallista kevättä täältä viltin kätköistä. Nämä suunnitelmani koskevat koko kevätkautta, sanotaanko nyt toukokuun lopulle saakka. Kesälle on hyvä tehdä aivan omat suunnitelmansa.

Ensin kuitenkin vielä sananen tästä koko vuodesta. Lupasin vuoden 2015 koosteessani lukea tänä vuonna enemmän sarjakuvia ja oikeasti jättää ne huonot kirjat kesken. Sarjakuvat eivät näy näissä kevätsuunnitelmissani, sillä minun pitäisi oikeastaan tehdä niistä ihan oma tärppilistansa, ainakin itselleni. On minulla jo pari kiinnostavaa mielessä, mutta turhan usein vaivun epätoivoon kirjaston melko laajan sarjakuvavalikoiman edessä enkä lopulta tule lainanneeksi sieltä mitään. Mutta yritän kuitenkin lukea tänä vuonna enemmän sarjakuvia, joku kymmenkunta voisi olla aika hyvä tavoite. Mitä taas tulee huonoihin kirjoihin – toivon, ettei niitä edes tule vastaan.

Minulla on myös pari tarkempaa suunnitelmaa tälle vuodelle, joita en kuitenkaan lupaa: lue enemmän novellikokoelmia ja lue mahdollisimman paljon Leena Krohnia ja Kazuo Ishiguroa. Novellikokoelmat näkyvätkin jo keväässä. Leena Krohnia haluan lukea tänäkin vuonna paljon, sillä tutustuin hänen tuotantoonsa ensi kerran vasta viime vuonna, rakastuin ja haluan lisää. Kazuo Ishiguron kirjat puolestaan ovat olleet mielessäni kauan ja joulukuussa luinkin hänen kenties tunnetuimman romaaninsa Ole luonani aina. Pyrin siis jatkamaan hänen varsin monipuoliselta vaikuttavan tuotantonsa parissa tänä vuonna.
Mutta sitten kevään suunnitelmiin eli niihin kirjoihin, jotka haluaisin ja pyrin lukemaan kevään aikana. Ja kyllä, tälläkin kertaa suunnitelma on vain suunnitelma, tuskin tulen lukemaan kaikkia sen sisältämiä kirjoja, ja kyllä, luen varmasti jotain ihan muutakin. Tälläkin hetkellä luen. Mutta lopputulos sitten kevään päätyttyä onkin tässä se hauskin osuus (ellei oteta lukuun sitä, että olen toivottavasti myös monta ihanaa lukuelämystä rikkaampi).

Olen jakanut kirjat kolmeen osaan: novellikokoelmiin, paksuihin romaaneihin ja ohuempiin romaaneihin.

Novellikokoelmat:


Margaret Atwoodin Stone Mattressin sain joululahjaksi poikaystävältäni. Olen hullaantunut Atwoodiin hänen MaddAddam-trilogiansa myötä ja onkin hauskaa lukea häneltä lyhyempiäkin tekstejä. Kazuo Ishiguron Yösoittoja on osa vuoden Ishiguro-projektiani. George Saundersin kokoelmaa Joulukuun kymmenes on kehuttu niin paljon, etten enää tiedä miten päin olisin. Granta 1: Ruoka tarttui näppeihini joskus alennusmyynneistä, mutta en ole sitä vielä ehtinyt lukemaan, vaikka toinenkin osa minulla jo on. Grantat eivät kylläkään ole novellikokoelmia, mutta sisältävät lyhyitä tekstejä, novellejakin, eri kirjailijoilta, joten olkoot se tässä pinossa. Viimeisenä novellikokoelmana on Adam Johnsonin Fortune Smiles, joka voitti viime vuoden National Book Awardin.

Viisi novellikokoelmaa kevään aikana ei tunnu paljolta ja novellejahan on myös kiva lueskella hiljalleen jonkun paksumman romaanin kanssa samanaikaisesti.

Paksummat romaanit:

 

Iida Rauman Seksistä ja matematiikasta on viime syksyn uutuuksia. Pidin aikoinaan Rauman esikoisesta, Katoamisten kirjasta, joten täytyy kokeilla, miltä hänen toinen romaaninsa tuntuu. Suunnitelmissani ei myöskään ole nyt montaa muuta kotimaista kirjaa. Kate Atkinsonin Hävityksen jumala on tämän kevätkauden ensimmäisiä uutuuskirjoja. Pidin Atkinsonin edellisestä romaanista Elämä elämältä, jonka sisarteos tämä uutuus on. Mark Z. Danielewskin The Familiar: One Rainy Day in May oli suunnitelmissani jo viime kesänä ja jos koskaan haluan lukea koko 27-osaiseksi aiotun sarjan (toinen osakin on jo tullut), olisi hyvä jo aloittaa. Avenue of Mysteries on John Irvingin uusin romaani, joka tulee keväämmällä myös suomeksi.

Ohuemmat romaanit:


Jessie Burtonin The Miniaturist oli tarkoitus lukea jo joulun aikaan, mutta uppouduin niin Margaret Atwoodin maailmaan, että se jäi lopulta kokonaan avaamatta. Ida Simonsin Tyhmä neitsyt on myös alkavan kevätkauden uutuuksia ja sen lukee varmaan parilta istumalta. Caitlin Moranin Näin minusta tuli tyttö oli sekin jo viime kesän lukulistalla, koska ajattelin sen olevan hauskaa kesälukemista, mutta sopii se varmaan kevätpäiviinkin. Ulla-Lena Lundbergin Jää, sekin kesäkirjalistalainen ja kirjahyllyssä pitkään roikkunut, sopisi varmaan parhaiten talveen, joten pitääkin yrittää olla jättämättä sitä kovin myöhään kevääseen.

––
Sunnitelmissa olisi siis yhteensä kolmentoista kirjan lukeminen. Ei ollenkaan mahdoton tehtävä, vaikka ihan muutakin tulen pitkin kevättä lukemaan, minkä lisäksi luvassa on myös graduahdistusta ja lyhyt työharjoittelu. Mikään kirjoista ei myöskään tunnu pakkopullalta, vaan tarttuisin niistä ihan mihin tahansa vaikka heti. Prioriteettilistan kärkipäässä ovat kuitenkin ne kirjat, joiden lukemista olen suunnitellut kauimmin sekä mainitut pari uutuutta.
Mitä kirjallisia lupauksia te olette tehneet tälle vuodelle vai menettekö aivan fiilispohjalta? Entä mitenkäs nämä kevään lukusuunnitelmani kirjat, oletteko lukeneet niitä?

Tunnisteet: