Kate Atkinson: Hävityksen jumala


Ja nyt. Tämä hetki. Tämä hetki oli ikuinen. Hän oli osa iäisyyttä. Puuta, kiveä ja vettä. Auringonnousua ja kauriinjuoksua. Nyt.

Teddy Todd varttuu keskiluokkaisessa perheessä Fox Cornerin talossa Englannin maaseudulla. Tulevaisuus tuntuu varmalta, jo valmiiksi pedatulta: opiskelu Oxfordissa, isän järjestämä työpaikka pankissa, avioituminen naapurintyttö Nancyn, kenet Teddy on tuntenut jo kolmevuotiaasta saakka, kanssa. Mutta sitten syttyy sota, joka sotkee tulevaisuuden. Teddy värväytyy ilmavoimiin ja kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten selviytyy sodasta hengissä, pieni hopeajänis rintataskussaan. Teddystä tulee puoliso, isä ja isoisä. Sota on jättänyt arpensa, mutta Teddy tekee sen mitä on sodan aikana luvannut: hän yrittää olla ystävällinen kaikille, elää hyvää hiljaista elämää.

Muistattehan vuonna 2014 julkaistun, ihastuneita huokauksia herättäneen Kate Atkinsonin romaanin Elämä elämältä? Hävityksen jumala on sen sisarteos. Kun Elämä elämältä kertoi Ursula Toddin monista mahdollisista elämistä, Hävityksen jumala on tarina hänen pikkuveljestään Teddystä, joka elää vain yhden elämän. Tällä kertaa Atkinson ei leikittele romaanin rakenteella, ei ainakaan paljoa. Teddyn tarina ei etene lineaarisesti, vaan eri aikakausissa, eteen- ja taaksepäin hyppien. Ajallisesti tarina ulottuu aina Teddyn lapsuudesta 1920-luvulta 2010-luvulle saakka. Keskeisimmät ovat kuitenkin sotavuodet, onhan se merkittävä jakso Teddyn elämässä.

Hävityksen jumalassa on tietysti monia Elämä elämältä -romaanista tuttuja henkilöhahmoja. Myös Ursula, jonka elämä menee tässä romaanissa eri tavalla kuin yhdessäkään Elämä elämältä -romaanin vaihtoehdoissa. Olikin kiehtovaa lukea, mitä jo ennestään tutuille henkilöhahmoille kuuluu ja tapahtuu Teddyn tarinassa. Vaikka Hävityksen jumalan keskiössä on itse Teddy, kertoo se myös hänen tyttärensä ja tämän kahden lapsen eli Teddyn lapsenlasten elämästä ja heidän suhteistaan isäänsä/isoisäänsä ja toisiinsa toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa. Kiinnostava henkilöhahmoihin liittyvä ratkaisu kirjassa on se, miten eri henkilöhahmojen kautta lukija pääsee tarkastelemaan tilannetta, joka on tapahtunut aiemmin jo toiselle henkilölle. Kaksi eri henkilöä voivat kokea ja usein kokevatkin heille yhteiset tilanteet ihan eri tavoin.

Teddy on hahmo, johon kiintyy syvästi. Hänen elämänsä on aika tavallista, kuten suurimman osan meistä, eikä ehkä ihan sitä, mitä hän olisi halunnut. Mutta se on silti elämä. En osaa sanoa, pidinkö enemmän kuvauksista Teddyn elämänvaiheesta lentäjänä vai sen jälkeisestä ajasta. Sota-aika on suuressa roolissa Teddyn tarinassa, sillä on suuri merkitys siinä miten romaani lopulta päättyy, mutta toisaalta pidin kovasti myös siitä, miten Atkinson kuvailee Teddyn hiljaista elämää Yorkissa ja hänen suhdettaan lapsenlapsiinsa ja luontoon. Atkinsonin vaivattoman kauniiseen ja vähän pisteliäiseen kerrontatyyliin on helppo upota, jos lumoutui siitä Elämä elämältä -romaanissakin. Silti nämä kaksi romaania ovat melko erilaisia ja sen vuoksi niitä on vaikea arvottaa keskenään. Pidän molemmista yhtä pajon, ne täydentävät hyvin toisiaan.

Erityiskiitos Hävityksen jumalan (ja aikaisempiakin Atkinsonin kirjoja) taidokkaasti suomentaneelle Kaisa Kattelukselle, joka on tavoittanut romaanin tunnelman ihailtavan hienosti.

Muissa blogeissa: P. S. Rakastan kirjoja, Ullan luetut kirjat, Taikakirjaimet, Lumiomena ja Rakkaudesta kirjoihin.

––

Kate Atkinson: Hävityksen jumala
(A God in Ruins, 2015)
Suom. Kaisa Kattelus
S&S 2016, 494 s.

Tunnisteet: , , , , , , ,