Kirjavuosi 2015

 
On vuoden viimeinen päivä ja aika laittaa koko vuosi 2015 pakettiin.

Tämä vuosi on kenties ollut koko blogihistoriani paras eikä pelkästään siksi, että luin enemmän kuin koskaan. Lukemani kirjallisuuden laatukin (omilla mittareillani mitattuna) on ollut hyvä ja en tiedä, muutenkin tämä vuosi on tuntunut blogin osalta todella mukavalta. Etenkin kesä ja syksy olivat kivoja, sillä ehdin keskittyä lukemiseen paremmin kuin ennen. Lisäksi kesällä/syksyllä hurahdin aikuisten värityskirjoihin (hullaantuminen on laantunut jonkin verran, en ole värittänyt vähään aikaan mitään), sain vinkata lempikirjojani Oulun kaupunginkirjaston sivuilla ja Lukuisa sijoittui kahdeksanneksi Cisionin kirjallisuusblogien top 10 -listalle. Jo näiden vuoksi vuosi on ollut hieno.

Tarkastelen seuraavassa tilastoja eli kuinka paljon luin, minkä tyyppisiä kirjoja luin, millä kielillä luin, mistä kirjat olivat peräisin ja niin edelleen, lukemiani kirjoja kirjallisten kysymysten valossa, vuoden top 10 -listaa ja vuoden 2016 (luku)suunnitelmia.
 


Vuonna 2015 luin yhteensä 61 kirjaa. Se on jopa seitsemän kirjaa enemmän kuin viime vuonna. Blogiini kirjoitin 55 kirjasta, loput kuusi olivat nimittäin tentti- tai gradukirjoja. Olen vuosien saatossa kirjoittanut blogiini muutamista mielenkiintoisista tenttikirjoistakin, mutta tänä vuonna esimerkiksi Janne Tienarin Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa tuskin olisi herättänyt kovin mielenkiintoista pohdintaa. Luettuja sivuja kertyi yhteensä 21 408, jolloin keskiarvo per kirja oli 351 sivua. Joukkoon mahtui siis paksumpiakin kirjoja.

Kaunokirjallisuuden osuus lukemastani oli jälleen suuri, nimittäin 51 kirjaa. Tietokirjoja luin kahdeksan (näistä kuusi oli tenttikirjoja) ja sarjakuvia vaivaiset kaksi. Ensi vuonna aion ehdottomasti yrittää parantaa sarjakuvien osuutta.

Kirjailijan sukupuolella ei ole minulle väliä, mutta katsotaan silti, miten se jakaantui luettujen kirjojen osalta. Naisten kirjoittamia kirjoja luin 35 ja miesten 26. Suhteellisesti luin siis hieman vähemmän naisten kirjoittamia kirjoja ja hieman enemmän miesten kirjoittamia kirjoja kuin viime vuonna.

Ulkomaalaisen kirjallisuuden osuus oli tänä vuonna 41 kirjaa, kotimaisen jäädessä 20 kirjaan. Kuitenkin viime vuonna luin vain 13 kotimaista kirjaa, joten paransin niiltä osin. Paransin silti myös ulkomaisen kirjallisuudenkin määrässä.

Luin kirjoja suomeksi ja englanniksi, edelleen valtaosan suomeksi. Suomeksi kirjoitettuja tai suomennettuja kirjoja luin 43, englanniksi 18 kappaletta. Englanninkielisten kirjojen osuus on kasvanut huomattavasti viime vuodesta, jolloin luin englanniksi vain seitsemän kirjaa.

Kuten aikaisempinakin vuosina, myös tänä vuonna suurin osa lukemastani on julkaistu 2000-luvulla. Vuoden 2015 uutuuksia (myös Suomessa vuonna 2015 julkaistut käännösromaanit) luin 20 kappaletta. Vanhempia, mutta 2000-luvulla kirjoitettuja kirjoja luin 33 kappaletta. Ennen 2000-lukua kirjoitettuja kirjoja luin kahdeksan kappaletta. Vanhin lukemani kirja oli Alice Munron Kerjäläistyttö: Tarinoita Flosta ja Rosesta, joka on alunperin julkaistu vuonna 1977. Vanhempikin löytyisi, nimittäin John Williamsin Stoner (1965), mutta laskin sen mukaan vuoden 2015 uutuuksiin, sillä luin käännöksen.

Mikä oli lukemieni kirjojen alkuperä, mistä ne päätyivät luettavikseni? Kirjastosta lainasin huikeat 36 kirjaa. Omaksi ostettuja tai lahjaksi saatuja kirjoja oli 12. Arvostelukappaleita luin 11 ja kuukausimaksullisen e-kirjapalvelu Fabulan kanssa yhteistyössä luin kaksi kirjaa. Viime vuoteen verrattuna osuudet ovat todella erilaiset, sillä silloin luin melko tasaisesti näitä kaikkia alkuperiä (pl. Fabula) edustavia kirjoja, mutta tänä vuonna olen selvästi ollut kirjaston aktiivinen käyttäjä.


Viime vuoden tapaan tarkastelen seuraavaksi vuoden luettuja kirjoja erilaisten kirjallisten kysymysten kautta.
 
Kirja, johon kuvittelit rakastuvasi, mutta et sitten rakastunutkaan?
Ali Smithin Oli kerran kello nolla. Ensimmäinen kirjani häneltä ja odotin löytäväni uuden lempikirjailijan, sellaisen jolta haluan lukea paljon lisää, mutta ei. Oli kerran kello nolla on hyvä, mutta ei tarpeeksi hyvä. Olisin ehkä halunnut lukea sen ennemmin englanniksi.

Yllättävin kirja?
J.-P. Koskisen Kuinka sydän pysäytetään pysäytti sydämeni. En olisi uskonut, että talvisodan aikaan ja talvisodasta kertova kirja voisi olla niin hieno, niin hieno.

Uusi kirjailijasuosikki?
Leena Krohn. Ehdottomasti. Luin tänä vuonna häneltä kolme kirjaa, kaikki hienoja.

Löytö mukavuusalueen ulkopuolelta?
Roman Sentšinin Jeltyševit, erään perheen rappio. Venäläisen kirjallisuuden tuntemukseni on olematon, joten tällä romaanilla sitä tuli paikattua – varsin menestyneesti.

Ärsyttävin kirja?
John Boynen This House Is Haunted. Kirja on ihan ok, mutta ärsyttää, ettei se ollut lainkaan pelottava kuten toivoin!

Kirja, jonka lukisit uudestaan?
Aki Ollikaisen Mustassa sadussa riittäisi vielä oivallettavaa.

Lempikansi?



John Williamsin Stoner. Katsokaa nyt.

Paras henkilöhahmo?
John Williamsin romaanin Stonerin päähenkilö William Stoner. Niin aito.

Ärsyttävin henkilöhahmo?
Kazuo Ishiguron teoksen Ole luonani aina Ruth. Tuntuu, että hän halusi jatkuvasti tehdä kaikkien olon pelkästään epämukavaksi.

Kaunein kirja?
Colm Tóibínin The Testament of Mary, joka on kaunis, mutta myös surullinen.

Ällöttävin kirja?
John Burnsiden The Dumb House on todella iritsevä, kammottava ja ällöttävä. Mutta silti niin mielenkiintoinen.

Eniten ajatuksia herättävin kirja?
Jonnekin tulevaisuuteen sijoittuva Margaret Atwoodin Oryx and Crake pohditutti maalaamallaan tulevaisuuskuvalla, jonka en väittäisi voivan olla ollenkaan mahdoton.

Kirja, jonka luit vasta vuonna 2015, vaikka se olisi ollut syytä lukea jo aiemmin?
Mark Z. Danielewskin House of Leaves. Yritin lukea sen jo 2013 kesällä, mutta vasta viime kesänä olin tarpeeksi sinnikäs. Palkitsi.

Lyhyin ja pisin lukemasi kirja?
Lyhyin on Lars Janssonin sarjakuvakirja Muumit. Sarjakuvaklassikot VIII (94 sivua) ja pisin J.K. Rowlingin Harry Potter and the Order of the Phoenix (766 sivua).

Vuoden paras esikoinen?
Sarah Watersin Tipping the Velvet. Luin tänä vuonna hyvin vähän esikoisromaaneja, mutta niistä Watersin kirja oli kyllä oikein hyvä.

Paras lapsikertoja?
Mari Strachanin Hiljaisuus soi h-mollissa -kirjan Gwenni on hyvin uskottava 12-vuotias. Muutenkin kirja yllätti todella positiivisesti.

Hauskin kirja?
Andy Weirin Yksin Marsissa. Hauskan kirjasta teki sen älyttömän hyvän huumorintajun omaava päähenkilö.

Masentavin kirja?
Hanya Yanagiharan A Little Life, ehdottomasti. Sen keskeisin henkilö, Jude, on kokenut kammottavia asioita lapsuudessaan eikä mikään tunnu menevän hänellä hyvin aikuisenakaan.

Kirja, joka sai sinut (melkein) itkemään?
Harvemmin itken lukiessani (ellen sitten naurusta), mutta tähänkin täytyy valita Hanya Yanagiharan A Little Life, jonka parissa silmänurkat jo kostuivat.

Suurin pettymys?
Delphine de Viganin Yötä ei voi vastustaa oli ehkä suurin pettymys, sillä odotukseni siitä olivat erit mitä lopulta sain. Kuvittelin sen muutenkin olevan erilainen.

Huonoin kirja?
Erik Axl Sundin Varistyttö-trilogian päätösosa Varjojen huone on aika helppo valinta, sillä se oli todella laimea ja yllätyksetön.

Kirja, jota suosittelet kaikille?
Kaikkia kolmea Leena Krohnilta lukemaani kirjaa: Tainaron, Hotel Sapiens ja Erehdys. Jos et ole vielä lukenut Krohnia, niin lue.


Nyt vuorossa on vuoden top 10:n paljastaminen. Luin tänä vuonna niin monta hyvää kirjaa, että on mahdotonta laittaa kymmentä parasta järjestykseen. Paitsi ensimmäisen osalta, sen uskallan sanoa olevan koko vuoteni paras lukuelämys.

1. John Williams: Stoner
2. Leena Krohn: Hotel Sapiens
3. Katja Kettu: Yöperhonen 
4. Margaret Atwood: Oryx and Crake
5. J.-P. Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään
6. J.K. Rowling: Harry Potter and the Deathly Hallows
7. Mark Z. Danielewski: House of Leaves 
8. Sirpa Kähkönen: Graniittimies
9. Anneli Kanto: Pyöveli
10. Hanya Yanagihara: A Little Life

Luitteko samoja kirjoja vuonna 2015, löytyykö samoja suosikkeja? 


Vuosi 2016 tulee todennäköisesti olemaan minulle jonkin uuden alku. Olisi nimittäin tarkoitus saada gradu valmiiksi ja valmistua ensi syyslukukauden aikana. Uuteen elämänvaiheeseen hyppääminen hieman jännittää (tähän asti olen päätoimisesti lähes aina ollut opiskelija), mutta myös innostaa.

Huvittaa muuten, kun luin mitä opintoihin liittyviä tavoitteita minulla oli vuosi sitten tälle vuodelle. Kerroin tekeväni loppuun kirjallisuuden perusopinnot, mutta enpä ole joutanut. No, ne on pakko hoitaa ensi vuonna jos aion valmistua, joten ehkäpä siis ensi vuonna täällä tulee vihdoin näkymään enemmän klassikoita.

Kirjojen ja lukemisen suhteen en ennusta blogissani tapahtuvan mitään sen suurempia muutoksia. Luettujen kirjojen juttujen ohella jatkan kirjallisuuspalkintokatsausten tekoa. Ensimmäisenä eli jo 4. tammikuuta on vuorossa Costa Book Awardsin kategorioiden/lyhytlistojen voittajat ja pitkin kevättä muita palkintoja, kuten Baileys ja Pulitzer. Syksyllä kierros alkaa taas alusta.

Jatkan myös yhteistyötä kuukausimaksullisen e-kirjapalvelu Fabulan kanssa. Lisäksi jatkan tuttuun tapaan neljännesvuosittaisten koosteiden laatimista. Ajattelin myös ottaa kausittaisten lukusuunnitelmien teon ihan tavaksi, sillä ne motivoivat minua lukemaan etenkin niitä omaan hyllyyn pölyttymään jääneitä kirjoja. Heti alkuvuodesta otan pohdittavakseni ne kymmenkunta kirjaa, jotka yritän kevään aikana lukea.

Kirjallisia lupauksia minulla on vain kaksi: lue enemmän sarjakuvia ja ihan oikeasti jätä ne huonot kirjat kesken.

Toivon vuodesta 2016 tulevan kirjallisesti (ja tietysti muutenkin) yhtä hienon kuin tämäkin vuosi on ollut. Nyt kääriydyn vilttiin, aloitamme poikaystäväni kanssa Downton Abbeyn alusta (tietenkin se täytyy katsoa heti uudestaan) ja loppuillan vain luen kesken olevia kirjoja.

Onnellista ja tietysti lukuisaa uutta vuotta 2016! 

Tunnisteet: