Anne Tyler: A Spool of Blue Thread


"It was a beautiful, breezy, yellow-and-green afternoon..." Näin aloittaa Abby Whitshank tarinansa siitä, miten hän rakastui mieheensä Rediin heinäkuussa 1959. Lapset ja lapsenlapset istuvat hänen ympärillään kuunnellessaan jo tutuksi käynyttä tarinaa. Nyt Abby ja Red ovat jo seitsemänkymppisiä, neljän aikuisen lapsen vanhempia ja usean lapsenlapsen isovanhempia. He elävät rauhallista ja kaikin puolin tavanomaista perhe-elämää Baltimoressa, vaikka pitävät tietysti itse itseään erityisinä, niin tapojensa, perhehistoriansa kuin oman käytännöllisen osaamisensa kannalta katsottuna. Mutta milläpä perheellä ei olisi omia omituisuuksiaan ja salaisuuksiaan...

Anne Tylerin A Spool of Blue Thread on monikerroksinen, useamman sukupolven lävitse kulkeva perheromaani. Aluksi näyttämölle astuvat Abby ja Red sekä heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Vanhuuden vaivoja (Red on saanut sydänkohtauksen ja hänen kuulonsa on heikentynyt, Abby saa kummallisia muistikatkoksia) potevat vanhemmat eivät aluksi ota kuuleviin korviinsakaan lastensa tarjoamaa apua. Lopulta he myöntyvät, kun toinen pojista, Stem, muuttaa perheineen heidän luokseen. Mutta sitten paikalle saapuu myös Denny, johon koko perheellä on vaikea suhde, sillä hän ei koskaan kerro mitään omasta elämästään ja on yhteydessä perheeseensä hyvin satunnaisesti. Dennyn tulo sekoittaakin sitten koko pakan.

Romaanin toisessa osassa lankakerää punotaan auki enemmän ja ollaan Abbyn nuoruudessa 1950-luvun lopulla, silloin kun hän rakastui mieheensä Rediin. Kolmannessa osassa kuvataan Redin vanhempien Linnie Maen ja Juniorin hieman tragikoomista avioliittoa. Kirjan päättää neljäs osa, jossa palataan siihen, mihin ensimmäisessä osassa jäätiin. Kaikkien näiden suvun jäsenten ja avioliittojen lisäksi romaanin keskiöön nousee talo, joka tuli suvun haltuun, kun Junior rakennutti sen. Taloon liittyy paljon tunteita, erityisesti ylpeyttä, onhan sitä sentään asuttanut jo kolme sukupolvea ja sen rakentamisesta vastasi Juniorin rakennusfirma, joka on nyt Redin hallussa. Jokainen sukupolvi ja suvun jäsen suhtautuu taloon kuitenkin vähän eri tavoin, toiset rakastavammin kuin toiset.

A Spool of Blue Thread on todellakin kuin lankakerä, jota punotaan hitaasti auki sukupolvi sukupolvelta. Sen sininen väri liittyy erääseen Dennylle tapahtuvaan asiaan, mutta väri esiintyy tarinassa muutenkin, esimerkiksi Linnie Maen ja Juniorin kiistassa kuistin keinun värityksestä.

Kirja on ensimmäinen lukemani Anne Tylerilta ja käsittääkseni suurin osa elleivät kaikki hänen kirjoistaan käsittelevät samantyyppisiä asioita kuin tämäkin: perhettä, ihmissuhteita ja sitä kaikkea, mikä on piilossa pinnan alla. Jo pelkästään tämä yksi romaani vakuutti minut siitä, että juuri näistä asioista Tyler osaakin kirjoittaa. A Spool of Blue Thread on sopivalla tavalla hidas kirja. Tarina ei kuitenkaan ole tylsä, siitä pitävät huolen lämmin huumori sekä kompleksiset ja siksi niin aidon ja tutun oloiset henkilöhahmot. Hypähtelyt menneisyyteen, suvun historiaan, tuovat nekin kerrontaan vaihtelua.

A Spool of Blue Thread on kenties vuoteni parhaimpia perhekuvauksia, mutta vuoteni parhaimpia kirjoja se ei ole. Pidän kovasti sen tavanomaisuudesta (jolla en tarkoita keskinkertaisuutta, vaan pikemminkin tavanomaista tai melko perinteistä kerrontaa) ja perhetematiikan käsittelystä. Henkilöhahmot, joiden kanssa ei välillä tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa, ovat erinomaisesti rakennettuja. Eniten minua taisi painaa hyppäykset perheen historiaan, vaikka ne tuovatkin kerrontaan vaihtelua, mutta jotenkin katkaisevat tarinan imun, johon olin päässyt jo hyvin mukaan. Kirjan alku miellytti minua siis paljon enemmän kuin loppuosa. Toisaalta kuitenkin ymmärrän, miksi perheen historiaa on haluttu valottaa omissa osioissaan, sillä ne kertovat enemmän ja yleensä ihan muuta kuin henkilöhahmot itse kertovat. Kaiken kaikkiaan A Spool of Blue Thread oli minulle aivan mukava lukukokemus, ei täydellinen, mutta juuri sopiva marraskuuhun.

Muissa blogeissa: Reader, Why Did I Marry Him?

––

Anne Tyler: A Spool of Blue Thread
Penguin Random House 2015, 358 s.

Tunnisteet: , , , , , , , ,