27.11.2015

Jaossa e-kirjapalvelu Fabulan promokoodeja

Yhteistyössä Fabulan kanssa

 
Fabula on suomalainen kuukausimaksullinen e-kirjapalvelu, jonka kautta voi lukea rajattomasti monien suomalaisten kustantamoiden uutuuskirjoja kuukausimaksua vastaan. Kun Fabula pari kuukautta sitten starttasi Suomessa, palvelu maksoi kuukaudessa 14,99 euroa. Hintaa on sittemmin pudotettu ja kuukausimaksu on nyt vain 9,99 euroa – eli nyt Fabula on hintansakin puolesta paremmin verrattavissa esimerkiksi Spotifyyn ja Netflixiin. Myös kirjavalikoima on kasvanut, niin uusien nimikkeiden kuin uusien mukaan lähteneiden kustantamojenkin osalta. Fabulasta löytää esimerkiksi Bazarin, Siltalan, Innon, Art Housen, Minervan, Atenan, Osuuskumman, Gaudeamuksen ja Docendon kirjoja sekä Long Playn artikkeleita. Hienoa, että kasvua on tapahtunut!
 
Nyt olisi hyvä tilaisuus päästä testaamaan Fabulaa ja lukemaan rajattomasti sen sisältämiä kirjoja! Jaan kymmenen (10) promokoodia kymmenelle ensimmäiselle tähän juttuun kommentoivalle. Anonyyminäkin voi ilmoittaa halukkuutensa, mutta tarvitsen silloin sähköpostiosoitteesi, jotta voin lähettää promokoodin sinulle. Promokoodi syötetään Fabulaan rekisteröitymisen jälkeen. Rekisteröityminen lienee helpointa suoraan Android- tai iOS-laitteelle (puhelin tai tabletti) ladatun Fabulan sovelluksen kautta.
 
Promokoodi on voimassa tasan kaksi viikkoa ja se tulee ottaa käyttöön vuoden loppuun mennessä. Mitään jatkoseuraamuksia koodin käyttämisestä ei tule, vaan rajaton pääsysi Fabulan aineistoihin päättyy kun promokoodikin päättyy. Sen jälkeen voit tietysti vielä selata Fabulan nimikkeitä ja lukea kirjoja aina 10 prosenttiin asti, kuten tälläkin hetkellä rekisteröityneenä käyttäjänä. Jos ihastut Fabulaan, voit ostaa sinne lukuaikaa vaikkapa vain kuukaudeksikin kerrallaan. Minä olen ollut palveluun tyytyväinen, sovellus pelaa hyvin niin puhelimessa kuin tabletissakin, ja olen ollut erityisen iloinen kasvavasta ja monipuolisesta valikoimasta, joten omasta puolestani voin ihan rehellisesti suositella.
 
Eli jaossa kymmenen kaksi viikkoa kestävää promokoodia kymmenelle ensimmäiselle halukkaalle. Siinä ajassa ehtiikin lukea jo pari kirjaa ja esimerkiksi tukun Long Playn artikkeleita. Koodin voi ottaa käyttöön vaikka vielä joulun alla, joten joulun pyhiksikin riittää luettavaa. Muistakaa ilmoittaa sähköpostiosoitteenne, jos sitä ei profiilissanne tai blogissanne ole, sillä lähetän koodin sinne.
 
Kaikki kymmenen koodia on nyt jaettu, kiitos!

26.11.2015

Finlandia-palkinto 2015: voittaja

Tänään julistetaan Finlandia-palkinnon saaja. Ehdokasasettelu on herättänyt tänä vuonna paljon kohua ja keskustelua. Ensinnäkin moni on hieman kyseenalaistanut raadin valinnat, sillä usea ehdokkaaksi povattu jäikin rannalle. Minä olisin mielelläni nähnyt ehdokkaiden joukossa esimerkiksi Katja Ketun huikean Yöperhosen sekä J.-P. Koskisen talvisodasta kertovan romaanin Kuinka sydän pysäytetään. Toiseksi kohua on aiheuttanut Panu Rajalan ehdokkaana oleva I. K. Inhasta kertova romaani Intoilija, joka on joutunut plagiointisyytösten kohteeksi, mitä ilmeisemmin ihan aiheellisesti.
 
Olen lukenut ehdokkaista vain Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat ja pidin siitä. Ei harmittaisi ollenkaan jos se voittaa. Mutta povaan, tuttuun tapaan hyvissä ajoin ennen voittajan julistamista, Finlandian menevän Laura Lindstedtin Oneironille. Se vaikuttaa olevan ehdokkaista erilaisin, kokeilevin ja kotimaista kirjallisuutta uudistavin. Useat kirjabloggaajatkin ovat siihen rakastuneet.

Sen pidemmittä puheitta, nyt selviää, mikä kirja miellytti Hectoria eniten, mikä kirja voittaa kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2015:


Laura Lindstedt: Oneiron

Ei siis mikään suuren suuri yllätys, monen ennakkosuosikki! Hienoa, että niin erilainen romaani palkittiin. Täytyy tarttua siihen itsekin. Mitä mieltä olette voittajasta? Oletteko jo lukeneet kirjan?

Tieto-Finlandian voitti Tapio Tamminen kirjallaan Kansankodin pimeämpi puoli. Finlandia-Juniorin voitti Nadja Sumasen Rambo.


Kirjallisuuspalkintokatsaukset ovat nyt ohi tältä vuodelta. Palataan Costa Book Awardsin kategorioiden voittajien merkeissä ensi vuoden puolella, 4. tammikuuta.

24.11.2015

Anne Tyler: A Spool of Blue Thread


"It was a beautiful, breezy, yellow-and-green afternoon..." Näin aloittaa Abby Whitshank tarinansa siitä, miten hän rakastui mieheensä Rediin heinäkuussa 1959. Lapset ja lapsenlapset istuvat hänen ympärillään kuunnellessaan jo tutuksi käynyttä tarinaa. Nyt Abby ja Red ovat jo seitsemänkymppisiä, neljän aikuisen lapsen vanhempia ja usean lapsenlapsen isovanhempia. He elävät rauhallista ja kaikin puolin tavanomaista perhe-elämää Baltimoressa, vaikka pitävät tietysti itse itseään erityisinä, niin tapojensa, perhehistoriansa kuin oman käytännöllisen osaamisensa kannalta katsottuna. Mutta milläpä perheellä ei olisi omia omituisuuksiaan ja salaisuuksiaan...

Anne Tylerin A Spool of Blue Thread on monikerroksinen, useamman sukupolven lävitse kulkeva perheromaani. Aluksi näyttämölle astuvat Abby ja Red sekä heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Vanhuuden vaivoja (Red on saanut sydänkohtauksen ja hänen kuulonsa on heikentynyt, Abby saa kummallisia muistikatkoksia) potevat vanhemmat eivät aluksi ota kuuleviin korviinsakaan lastensa tarjoamaa apua. Lopulta he myöntyvät, kun toinen pojista, Stem, muuttaa perheineen heidän luokseen. Mutta sitten paikalle saapuu myös Denny, johon koko perheellä on vaikea suhde, sillä hän ei koskaan kerro mitään omasta elämästään ja on yhteydessä perheeseensä hyvin satunnaisesti. Dennyn tulo sekoittaakin sitten koko pakan.

Romaanin toisessa osassa lankakerää punotaan auki enemmän ja ollaan Abbyn nuoruudessa 1950-luvun lopulla, silloin kun hän rakastui mieheensä Rediin. Kolmannessa osassa kuvataan Redin vanhempien Linnie Maen ja Juniorin hieman tragikoomista avioliittoa. Kirjan päättää neljäs osa, jossa palataan siihen, mihin ensimmäisessä osassa jäätiin. Kaikkien näiden suvun jäsenten ja avioliittojen lisäksi romaanin keskiöön nousee talo, joka tuli suvun haltuun, kun Junior rakennutti sen. Taloon liittyy paljon tunteita, erityisesti ylpeyttä, onhan sitä sentään asuttanut jo kolme sukupolvea ja sen rakentamisesta vastasi Juniorin rakennusfirma, joka on nyt Redin hallussa. Jokainen sukupolvi ja suvun jäsen suhtautuu taloon kuitenkin vähän eri tavoin, toiset rakastavammin kuin toiset.

A Spool of Blue Thread on todellakin kuin lankakerä, jota punotaan hitaasti auki sukupolvi sukupolvelta. Sen sininen väri liittyy erääseen Dennylle tapahtuvaan asiaan, mutta väri esiintyy tarinassa muutenkin, esimerkiksi Linnie Maen ja Juniorin kiistassa kuistin keinun värityksestä.

Kirja on ensimmäinen lukemani Anne Tylerilta ja käsittääkseni suurin osa elleivät kaikki hänen kirjoistaan käsittelevät samantyyppisiä asioita kuin tämäkin: perhettä, ihmissuhteita ja sitä kaikkea, mikä on piilossa pinnan alla. Jo pelkästään tämä yksi romaani vakuutti minut siitä, että juuri näistä asioista Tyler osaakin kirjoittaa. A Spool of Blue Thread on sopivalla tavalla hidas kirja. Tarina ei kuitenkaan ole tylsä, siitä pitävät huolen lämmin huumori sekä kompleksiset ja siksi niin aidon ja tutun oloiset henkilöhahmot. Hypähtelyt menneisyyteen, suvun historiaan, tuovat nekin kerrontaan vaihtelua.

A Spool of Blue Thread on kenties vuoteni parhaimpia perhekuvauksia, mutta vuoteni parhaimpia kirjoja se ei ole. Pidän kovasti sen tavanomaisuudesta (jolla en tarkoita keskinkertaisuutta, vaan pikemminkin tavanomaista tai melko perinteistä kerrontaa) ja perhetematiikan käsittelystä. Henkilöhahmot, joiden kanssa ei välillä tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa, ovat erinomaisesti rakennettuja. Eniten minua taisi painaa hyppäykset perheen historiaan, vaikka ne tuovatkin kerrontaan vaihtelua, mutta jotenkin katkaisevat tarinan imun, johon olin päässyt jo hyvin mukaan. Kirjan alku miellytti minua siis paljon enemmän kuin loppuosa. Toisaalta kuitenkin ymmärrän, miksi perheen historiaa on haluttu valottaa omissa osioissaan, sillä ne kertovat enemmän ja yleensä ihan muuta kuin henkilöhahmot itse kertovat. Kaiken kaikkiaan A Spool of Blue Thread oli minulle aivan mukava lukukokemus, ei täydellinen, mutta juuri sopiva marraskuuhun.

Muissa blogeissa: Reader, Why Did I Marry Him?

––

Anne Tyler: A Spool of Blue Thread
Penguin Random House 2015, 358 s.

19.11.2015

National Book Award for Fiction 2015: voittaja


Jenkkien National Book Award for Fictionin tämänvuotinen voittaja julistettiin viime yönä Suomen aikaa. Lyhytlistan ehdokkaita olivat Karen E. Benderin Refund: Stories, Angela Flournoyn The Turner House, Lauren Groffin Fates and Furies, Adam Johnsonin Fortunes Smiles ja Hanya Yanagiharan A Little Life. Voittajaksi selviytyi:


Adam Johnson: Fortune Smiles

Fortune Smiles on novellikokoelma, jonka kuudessa itsenäisessä novellissa teknologia ja miten elämme sen kanssa, näyttelee pääosaa. Adam Johnson voitti vuonna 2013 Pulitzerin romaanillaan The Orphan Master's Son (Orpokodin poika, 2014).

Mukavaa, että novellikokoelma voitti. Vähän vaikuttaa siltä, että novellit ovat jälleen pinnalla. Mukavaa on myös se, että lainasin tämän kirjastosta viime käynnilläni, joten pääsen piakkoin itsekin tutustumaan voittajaan! Oletteko te lukeneet Adam Johnsonin kirjoja?

Muiden NBA:n kategorioiden (tietokirjallisuus, runous, lasten- ja nuortenkirjallisuus) finalistit ja voittajat löydät täältä.

Syksyn kirjapalkintolistaukset alkavat pikkuhiljaa olla tässä. Vielä ensi viikon torstaina, 26. marraskuuta, on luvassa Finlandia-palkinnon voittaja. Sen jälkeen joudumme odottelemaan tammikuuhun asti, jolloin paljastetaan Costa Book Awardsin kategorioiden voittajat ja vuoden paras kirja.

18.11.2015

Costa Book Awards 2015: lyhytlistat



Eilen illalla oli jälleen luvassa yhden kirjallisuuspalkinnon ehdokasasettelu. Marraskuu tuntuu olevan aktiivista aikaa kirjallisuuspalkintojen rintamalla, sillä aiemmin tässä kuussa on jo julkaistu Finlandia-palkinnon ehdokkaat sekä International Dublin Literary Awardin pitkälista (on muuten tosi pitkä!). Tuloillaan ovat vielä National Book Awardin ja Finlandian voittajat. Ja nyt Costa Book Awardsin lyhytlistat (pitkälistoja ei ole, vaan tässä mennään suoraan finalisteihin, kuten vaikkapa Finlandiassakin).

Costa Book Awards on brittiläinen, alunperin jo vuonna 1971 lanseerattu palkinto. Tai palkinnot, sillä kisassa on viisi kategoriaa: paras esikoisromaani, romaani, elämäkerta, runoteos ja lastenkirja. Kussakin kategoriassa on neljä ehdokasta ja kunkin kategorian voittaja julistetaan 4. tammikuuta 2016. Kategorioiden voittajien joukosta valitaan lopulta vuoden paras kirja, joka paljastetaan 26. tammikuuta 2016. Ehtona ehdokaskirjalle on, että se on julkaistu englannin kielellä ja kirjailija on joko brittiläinen tai irlantilainen.

Koska omat intressini ovat pääasiassa aikuisten kaunokirjallisuudessa, oion vähän ja listaan blogiini vain romaani- ja esikoisromaani-kategorioiden ehdokkaat. Muiden kategorioiden lyhytlistat voi käydä katsomassa täältä.

Ehdokkaat vuoden romaaneiksi:


Kate Atkinson: A God in Ruins

Muistatteko Ursula Toddin Atkinsonin aiemmasta romaanista Life After Life (suom. Elämä elämältä), jossa hän eli ja kuoli aina uudestaan ja uudestaan? A God in Ruins on kertomus Ursulan pikkuveljestä Teddystä, tulevasta runoilijasta ja pommikonelentäjästä, aviomiehestä ja isästä. Rakenteellisesti tämä romaani lienee selkeämpi.


Anne Enright: The Green Road

Enrightin romaani löytyi myös Man Bookerin pitkälistalta. Jo vanhaksi tullut Rosaleen Madigan päättää myydä talonsa, jolloin hänen aikuiset lapsensa tuntevat, että heidän lapsuutensa ovat kuin poispyyhityt.


Patrick Gale: A Place Called Winter

A Place Called Winter on minulle entuudestaan tuntematon romaani, samoin kuin Patrick Gale kirjailijana. Harry Cane viettää tavallista ja hiljaista perhe-elämää perheensä kanssa 1900-luvun Englannissa. Hän ajautuu lopulta intohimoiseen suhteeseen, joka lopulta pakottaa hänet lähtemään Kanadan preerioille, paikkaan nimeltä Winter, etsimään uutta suuntaa elämälleen.


Melissa Harrison: At Hawthorn Time

Jo kolmekymmentä vuotta naimisissa olleet Howard ja Kitty ovat hiljattain muuttaneet Lontoosta pieneen maaseudun kylään. Nyt he nukkuvat eri huoneissa. Autoista pitävä Jamie on asunut kylässä jo yhdeksäntoista vuotta eikä toivo mitään niin paljon kuin pääsyä pois. Jack, joka on juuri päässyt ulos vankilasta, saapuu kylään kävellen, repussa runojen täyttämiä muistikirjoja. Kaikki neljä yrittävät löytää keinoja kuulua jonnekin.

––

Ehdokkaat vuoden esikoisromaaneiksi:


Sara Baume: Spill Simmer Falter Wither

Baumen romaanilla on valloittava nimi! 57-vuotias yksinäinen ja erakko Ray adoptoi ilkeän ja ei kovin viehättävän koiran, jolle hän antaa nimeksi One Eye. Miehestä ja koirasta, hylkiöitä molemmat, tulee erottamaton parivaljakko. He joutuvat yhdessä lopulta myös vaikeuksiin, minkä vuoksi heidän täytyy lähteä tien päälle. Erilainen rakkaustarina, romaani yksinäisyydestä, menetyksistä ja ystävyydestä.


Kate Hamer: The Girl in the Red Coat

Kahdeksanvuotias Carmel on aina ollut erilainen kuin muut, mistä hänen äitinsä Beth on huolissaan. Kun äiti ja tytär lähtevät lasten festivaaleille, Beth kohtaa pahimman painajaisensa, kun Carmel katoaa. Beth ryhtyy etsimään Carmelia ja samaan aikaan Carmel kohtaa jotain hyvin erikoista ja kauhistuttavaa.


Andrew Michael Hurley: The Loney

Nuori poika käy perheensä kanssa vuosittaisella pyhiinvaellusmatkalla Mooringsissa, Loney-nimisen rannan tuntumassa, josta löytyy pyhättö, jonka kerrotaan parantavan. Parannuksen kohteena on nuoren pojan, kertojan, mykkä ja henkisesti sairas veli. Mutta Loneyssa ja sen harvoissa asukkaissa ei ole kaikki ihan kohdillaan.


Tasha Kavanagh: Things We Have in Common

Yasmin tekisi mitä vain saadakseen ystävän. Häntä kiusataan koulussa eikä hän tule toimeen äitinsä ja isäpuolensa kanssa. Hän kuitenkin ihailee pakkomielteisesti luokallaan olevaa kaunista Alicea. Pian hän huomaa, että Alicea ihailee toinenkin, vanhempi mies. Yasmin haaveilee pelastavansa Alicen, jos mies, jonka totta kai täytyy olla jonkin sortin pedofiili, kidanappaa hänet, kunnes Alice oikeasti katoaa. 
 
––

Onpas mielenkiintoiset ehdokkaat! Käsittääkseni Costa Book Awardsin tarkoitus onkin nostaa ehdokkaiksi sellaisia kirjoja, jotka miellyttävät mahdollisimman laajaa yleisöä, ei niinkään jotain "korkeakirjallista". Näistä kahdeksasta ehdokkaasta voisin periaatteessa lukea kaikki, yksikään kirja ei vaikuta epäkiinnostavalta. Mutta kaikista kiinnostavimmat ovat paras romaani -kategoriasta Kate Atkinsonin A God in Ruins (oli jo kerran kirjastostakin lainassa, mutten ehtinytkään lukea), Anne Enrightin The Green Road ja esikoisromaaneista Sara Baumen Spill Simmer Falter Wither ja Andrew Michael Hurleyn The Loney.

Oletteko lukeneet näistä jotain ja mitkä kiinnostavat eniten?

16.11.2015

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat


Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat, joka on tämän vuoden Finlandia-ehdokkaanakin, on kertomus elämän sattumista sekä rikki menevistä, epäonnea kohtaavista ihmisistä. Pieni Saara menettää äitinsä taivaalta tippuvan jäälohkareen alle. Annu-täti voittaa lotossa pääpotin – kahdesti. Skottilaiseen Hamish MacKayhin salama iskee viidesti. Miksi tällaisia asioita tapahtuu? Miten niihin pitäisi suhtautua?

Saaran elämä hajoaa äidin kuoleman jälkeen. Hän ei voi enää piirtää viivoja äitinsä ympärille, äiti on jäänyt kesken. Isäkin suree ja on menettänyt ääriviivansa, hänen varpaansa vuotavat. Saara ei oikein ymmärrä isänsä surua eikä isä pysty lohduttamaan Saaraa. Saara käsitteleekin omaa suruaan muistelemalla, millainen äiti oli, Annu-tädin kartanon lampaiden keskellä ja salahuoneen uumenissa. Mutta edes Hercule Poirot ei voi ratkaista asiaa, täytyy vain hyväksyä, että asioita tapahtuu. Päällekkäin, väärään aikaan, eri aikaan, väärissä paikoissa.

Pidän hyvin paljon lapsikertojista ja Saara on heistä yksiä parhaimpia. Siksi ihan hitusen harmittikin, kun romaanissa siirryttiin Annu-tädin ja viidesti salaman iskemän Hamish MacKayn kirjeenvaihtoon ja Saaran isän uuden naisystävän Kristan tarinaan. Mutta kokonaisuudessa on heillekin paikkansa, kun halutaan korostaa erikoisia elämän sattumia. Lopussa ollaan kuitenkin taas Saaran näkökulmassa, kun Saara on jo vähän vanhempi. Aika on kulunut ja tehnyt tehtävänsä, parantanut.

Taivaalta tippuvat asiat on hieman unenomainen, episodimainen romaani. Täkäläinen kirjasto on luokitellut sen novellikokoelmaksi, jota en ehkä täysin allekirjoita. Episodiromaani kuvaa teosta paremmin, ja se on myös novellikammoisille mainio vaihtoehto. Ahava kirjoittaa kauniisti ja keveästi painavista asioista ja omaääniset kertojat kuin pomppaavat tekstistä esiin. Pidän romaanissa myös siitä, ettei se turhaan selittele, vaan jättää lukijalle tulkittavaa ja pureksittavaa.

En ole lukenut muita Finlandia-ehdokkaita, mutta jos minä olisin ollut raadissa mukana, Ahavan teos olisi todennäköisesti erottautunut hyvällä tavalla muista tänä vuonna julkaistuista kotimaisista romaaneista. Erottuu se jo nytkin, kaikista ikinä lukemistani kotimaisista romaaneista. Siinä on jotain hyvin todellista kaikessa epäoikeudenmukaisuudessaan ja sattumanvaraisuudessaan.

Muissa blogeissa: P. S. Rakastan kirjoja, Yöpöydän kirjat, Lumiomena, Reader, why did I marry him?, Villasukka kirjahyllyssä, Ilselä, Kulttuuri kukoistaa, Kirjakaapin avain, Cats, books & me, Kirjan jos toisenkin, Kirjasähkökäyrä.


––

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
Gummerus 2015, 222 s.

11.11.2015

John Burnside: The Dumb House


I began to think other possibilities, new horizons. I did not know where the soul resided, but suddenly I suspected that it was not in the body as such. Yet – if not there, then where? If not in flesh, or blood, or in the synapses of the brain, it had to be elsewhere. Perhaps it wasn't physical at all. Perhaps it was a process, like thought, or conversation. If the components of the body were organs and veins and cells, then the components of thought and language were words and grammar. It was just what Mother had been telling me all along: a creature without language is a creature without a soul. To know the soul, I would have to know language.

Kirjan päähenkilö ja epäluotettava kertoja Luke on nyt aikuinen mies. Kun hän oli lapsi, hänen äidillään oli tapana kertoa tälle tarinoita Dumb Housesta. Tositarinan mukaan Intian suurmogulihallitsija Akbar Suuri laittoi vastasyntyneitä lapsia palatsiin, joka tunnetaan nimellä Gang Mahal tai Dumb House, selvittääkseen, onko kieli sisäsyntyistä vai opittua. Lapsia kaitsivat mykät, jotta lapset eivät altistuisi puheelle. Luonnollisesti lapset eivät koskaan oppineet puhumaan.

Luke lumoutuu tarinasta ja se saa hänet kiinnostumaan miltei pakkomielteisesti kielestä ja sen kehittymisestä yksilössä sekä sielun löytämisestä. Kun Luken äiti kuolee, hänen pakkomielteensä syvenee. Luke alkaa suunnitella omaa koettaan, omaa Dumb Housea, jonka avulla hän voi tieteellisesti todistaa, onko kieli todella opittua vai sittenkin biologinen ominaisuus.

Jos Hanya Yanagiharan A Little Life on ehkä masentavin kirja, jonka olen koskaan lukenut, on John Burnsiden The Dumb House varmaan häiritsevin ja kammottavin. Kammottavuus ei synny pelkästään asioista, joita Luke tekee, vaan myös hänen hyvin häiritsevästä persoonallisuudestaan ja tyylistä, jolla Burnside kuvailee tapahtumia ja Luken päänsisäistä maailmaa. Kerronta on lakonista ja kliinistä, mutta kieli on paikoitellen hyvinkin kaunista ja oivaltavaa. Yhdistelmä tekikin lukukokemuksesta kamalan ristiriitaisen, mutta silti kiinnostavan. Mietin moneen otteeseen, saanko nauttia näin häiritsevästä ja kamalasta kirjasta?

Luke on kiinnostava henkilöhahmo. Toki hän on ihan hirveä, sairas, oksettava oidipuskompleksinen mies, joka tekee aivan kamalia asioita, mutta samalla minua kiinnosti suuresti hänen älykkyytensä ja kylmän analyyttinen suhtautumisensa asioihin sekä ylipäänsä hänen koko ajatusmaailmansa. Toisaalta Luken voi nähdä myös hyvin ironisena hahmona: hän inhoaa small talkia, mutta harrastaa sitä itsekin niiden harvojen ihmisten kanssa, joille hän puhuu, ja pitää naurettavana ihmisten kiintymystä lemmikkieläimiinsä, mutta hän itse "pelastaa" Lillian-nimisen tytön, johon kiintyy kuin löytökoiraan. Ironia on siinä, ettei hän itse tajua halveksimiensa asioiden ja oman käyttäytymisensä yhtäläisyyksiä. Luke osoittautuu lopulta melko surkeaksi, jopa naurettavaksi henkilöksi.

The Dumb Housen ansiot eivät ole siinä kaikessa ällöttävyyden mässäilyssä, siinä mitä kaikkea kamalaa Luke tekee, vaikka niin voisi alkuun kuvitella. Itse pidin mässäilyä kiinnostavampana Luken epäluotettavaa kertojahamoa, hänen sairasta mieltään ja pakkomiellettään kieltä ja puhetta kohtaan. Kun kaikki tämä on vieläpä kerrottu jotenkin hirveän etäännyttävästi, mutta samalla kauniin lausein, olin lopulta aika vaikuttunut. Burnside on taitava kirjoittaja, taidanpa haluta lukea lisää hänen kirjojaan.

––

John Burnside: The Dumb House
Vintage 1997, 204 s.

9.11.2015

International Dublin Literary Award 2016: pitkälista



Tänään on vuorossa International Dublin Literary Awardin pitkälista. Melkoinen pitkälista onkin kyseessä, sillä ehdokkaita on 160 kappaletta, 44:stä eri maasta! Dublin Lit -palkinto onkin poikkeus monista muista suurista kirjapalkinnoista, sillä pitkälistan ehdokasasettelun hoitavat kisaan kutsutut kirjastot eri puolilta maailmaa. Täältä näet, mitkä kirjastot olivat tällä kertaa mukana (Suomesta mukana olivat Helsingin ja Tampereen kaupunginkirjastot) ja mitä kirjoja ne ehdottivat.

Jotta kirja voisi päästä ehdokkaaksi, tulee sen olla englanninkielinen ja julkaistu 1.1.2014–31.12.2014 välisenä aikana TAI vieraskielinen, joka on julkaistu 1.1.2010–31.12.2014 välisenä aikana ja käännetty englannin kielelle vuoden 2014 aikana. Raati valitsee pitkälistalta maksimissaan kymmenen parasta kirjaa eli lyhytlistan ensi huhtikuussa. Pitkä kilpailu siis kyseessä, mutta niin on monta ehdokastakin ja raadilla mukava määrä työtä.

Mennään nyt ehdokkaisiin, joiden joukossa on yksi yllätyskin! Ymmärrettävistä syistä en ruodi ehdokkaita sen kummemmin, ilmankin tästä tulee todella pitkä postaus. Mutta merkitsen tähdellä (*) ne kirjat, jotka minua eniten kiinnostavat ja/tai ovat jo tbr-listallani, ja mainitsen, jos olen jonkun ehdokkaista jo lukenut.

––


Kader Abdolah: The King
Nazehran Jose Ahmad: The Michelangelo Code
Rabih Alameddine: An Unnecessary Woman *
Jeffery Renard Allen: Song of the Shank


Martin Amis: The Zone of Interest
Louis Armand: Cairo
Martha Baillie: The Search for Heinrich Schlögel *
Susan Barker: The Incarnations


Sebastian Barry: The Temporary Gentleman
Jonas T. Bengtsson: A Fairy Tale *
Sarah Bird: Above the East China Sea *
Emily Bitto: The Strays *


Robin Black: Life Drawing
Patrick Boltshauser: Rapids
Carmen Boullosa: Texas: The Great Theft
Jessie Burton: The Miniaturist * (sattumalta lainasin tämän tänään kirjastosta!)


Ron Butlin: Ghost Moon
Peter Buwalda: Bonita Avenue *
Jaume Cabré: Confessions *
Javier Cercas: Outlaws


Alix Christie: Gutenberg's Apprentice
Jennifer Clement: Prayers for the Stolen
Paulo Coelho: Adultery
Imraan Coovadia: Tales of the Metric System


Mary Costello: Academy Street *
Michael Crummey: Sweetland *
Michael Cunningham: The Snow Queen
Rachel Cusk: Outline


Brooke Davis: Lost & Found *
Otto de Kat: News from Berlin
Stefanie de Velasco: Tiger Milk
Rene Denfeld: The Enchanted


Joël Dicker: The Truth About the Harry Quebert Affair (luettu)
Anthony Doerr: All the Light We Cannot See *
Marc Dugain: The Avenue of the Giants *
Jean Echenoz: 1914


Dominique Eddé: Kamal Jann
Dave Eggers: Your Fathers, Where Are They? And the Prophets, Do They Live Forever?
Davide Enia: On Earth As It Is In Heaven
Jenny Erpenbeck: The End of Days *


Michael Faber: The Book of Strange New Things *
Ildefonso Falcones: The Barefoot Queen
Milena Michiko Flašar: I Called Him Necktie
Robert Galbraith: The Silkworm


Daniel Galera: Blood-Drenched Beard
Marjana Gaponenko: Who Is Martha?
Aleksandar Gatalica: The Great War
Assaf Gavron: The Hilltop


Roxane Gay: An Untamed State
Fabio Genovesi: Live Bait
Anna George: What Came Before
Malim Ghozali PK: Tree of Sorrow


Lesley Glaister: Little Egypt
Goran Gocić: Thai
Olga Grjasnowa: All Russians Love Birch Trees
David Grossman: Falling Out of Time


Natalie S. Harnett: The Hollow Ground *
Sonya Hartnett: Golden Boys *
Adrianne Harun: A Man Came Out of a Door in the Mountain *
Natalie Haynes: The Amber Fury


Emma Healey: Elizabeth Is Missing
Helle Helle: This Should Be Written in the Present Tense *
J. Paul Henderson: Last Bus to Coffeeville
Smith Henderson: Fourth of July Creek


Janette Turner Hospital: The Claimant
Siri Hustvedt: The Blazing World
Sobani Iddamalgoda: The Scribe
Peter Fröberg Idling: Song for an Approaching Storm


Greg Iles: Natchez Burning
Hamid Ismailov: The Dead Lake *
Emmi Itäranta: Memory of Water (suomalainen ehdokkaana, luettu)
Marlon James: A Brief History of Seven Killings (voitti Man Bookerin tänä vuonna) *


Jonas Jonasson: The Girl Who Saved the King of Sweden
Sadie Jones: Fallout *
Rachel Joyce: The Love Song of Miss Queenie Hennessy *
Daniel Kehlmann: F *


Sue Monk Kidd: The Invention of Wings *
Lily King: Euphoria *
Thomas King: The Back of the Turtle
Herman Koch: Summer House with Swimming Pool


Sofie Laguna: The Eye of the Sheep *
Laila Lalami: The Moor's Account *
Barbara Lalla: Uncle Brother
Mandla Langa: The Texture of Shadows


Michel Laub: Diary of the Fall
Chang-rae Lee: On Such a Full Sea *
Ben Lerner: 10:04
Joan London: The Golden Age


Audrey Magee: The Undertaking *
Sead Mahmutefendić: Placebo: The Beauty and Horror of Lies
Tina Makereti: Where the Rēkohu Bone Sings
Emily St. John Mandel: Station Eleven *


Vladan Matijevic: Very Little Light *
Janina Matthewson: Of Things Gone Astray *
Melania G. Mazzucco: Limbo
Ian McEwan: The Children Act


Moira McKinnon: Cicada
Zakes Mda: Rachel's Blue
Dinaw Mengestu: All Our Names
Sean Michaels: Us Conductors *


David Mitchell: The Bone Clocks *
Caitlin Moran: How to Build a Girl *
Sharona Muir: Invisible Beasts *
Scholastique Mukasonga: Our Lady of the Nile *


Neel Mukherjee: The Lives of Others
Haruki Murakami: Colorless Tsukuru Tazaki and His Years of Pilgrimage
Omar Musa: Here Come the Dogs
Gina B. Nahai: The Luminous Heart of Jonah S.


Andrés Neuman: Talking to Ourselves *
Celeste Ng: Everything I Never Told You *
David Nicholls: Us
Liz Nugent: Unravelling Oliver *


Jenny Offill: Dept. of Speculation *
Helen Oyeyemi: Boy, Snow, Bird (toinenkin, jonka lainasin tänään kirjastosta!) *
Joseph O'Connor: The Thrill of It All
Heather O'Neill: The Girl Who Was Saturday Night


Laline Paull: The Bees *
Per Petterson: I Refuse *
Michael Pitre: Fives And Twenty-Fives
Richard Powers: Orfeo *


Zia Haider Rahman: In the Light of What We Know
Charlotte Randall: The Bright Side of My Condition *
Merab Ratishvili: White Lama
Tore Renberg: See You Tomorrow *


Rodrigo Rey Rosa: Severina
Marilynne Robinson: Lila *
Rebecca Rotert: Last Night at the Blue Angel *
Patrick Rothfuss: The Slow Regard of Silent Things *


John Scalzi: Lock In
Judith Schalansky: The Giraffe's Neck *
Paulo Scott: Nowhere People
Roger Scruton: Notes from Underground


Marcela Serrano: Ten Women
Akhil Sharma: Family Life *
Hansda Swvendra Shekhar: The Mysterious Ailment of Rupi Baskey
Daniel Silva: The Heist


Jane Smiley: Some Luck *
Ali Smith: How to be Both *
Tom Spanbauer: I Loved You More
Peter Stamn: All Days Are Night


Fred Stenson: Who By Fire
Matthew Thomas: We Are Not Ourselves *
Lavie Tidhar: A Man Lies Dreaming
Tim Tingle: House of Purple Cedar


Miriam Toews: All My Puny Sorrows *
Colm Tóibín: Nora Webster *
Dimitri Verhulst: Christ's Entry into Brussels *
Timur Vermes: Look Who's Back *


Tim Walker: Completion
Eibhear Walshe: The Diary of Mary Travers *
Kirsty Wark: The Legacy of Elizabeth Pringle
Alan Warner: Their Lips Talk of Mischief


Sarah Waters: The Paying Guests (luettu)
Ian Weir: Will Starling
Martha Woodroof: Small Blessings
Tiphanie Yanique: Land of Love and Drowning *


Juli Zeh: Decompression
Alexi Zentner: The Lobster Kings *
Gabrielle Zevin: The Storied Life of A. J. Fikry *
Richard Zimler: The Night Watchman

––

Olenko hullu vaiko hullu, kun jaksoin listata nämä kaikki 160 ehdokasta? Mitäpä sitä ei rakkaan bloginsa eteen ja kirjallisuushimoissaan tekisi...

No, jos jaksoit kahlata nämä kaikki läpi, löytyikö jo luettuja kirjoja? Entä mitkä ovat lukulistalla tai herättivät kiinnostuksen? Täältä voi käydä lukemassa kaikkien kirjojen kuvaukset.

Itse olen lukenut muutaman ehdokkaan, melko moni on lukulistallani ja monta kiinnostavaa uuttakin löysin. Oli myös hauskaa huomata, että kaksi listan kirjaa lainasin sattumalta juuri tänään kirjastosta. Lyhytlistaa näin isosta joukosta on kuitenkin paha mennä veikkaamaan, joten senpä näemme sitten huhtikuussa!