19.7.2015

Sirpa Kähkönen: Graniittimies


Me tulimme tähän kaupunkiin kevättalvella 1922, pian sen jälkeen kun mieheni oli vapautunut vankileiriltä ja meidät oli vihitty. Hiihdimme läpi maaliskuisten metsien, lumi oli paksua ja tahmeaa, pohjoisen Suomen suuret kuusikot eivät tahtoneet päästää meitä lävitseen. Me tunkeuduimme tähän maahan, survoimme suksia kinoksissa, sauvoimme silmät sumeina, selässä reput ja käsissä äitiemme neulomat kintaat.
 
Sirpa Kähkösen Graniittimies oli viime vuoden Finlandia-palkintoehdokkaana enkä enää yhtään ihmettele että miksi. Se on tarina sosialisimille omistautuneista Klarasta ja Iljasta, jotka hiihtävät läpi kinosten ja suomalaisten metsien Pietariin rakentaakseen uuden elämän maassa, jossa ihminen saisi olla vapaa. Pietari on kuitenkin karu ja kylmä, uuden valtion rakentaminen on vielä pahasti kesken ja välillä epäilyttää, että tuleeko se edes koskaan valmiiksi. Onko kaikki vain utopiaa? Klara ja Ilja saavat kuitenkin pian uusia ystäviä, joiden kanssa toimia kommunismin hyväksi. Klara omistautuu katulapsityölle, siitä tulee hänen elämänsä sisältö, kun taas Iljasta tulee Leninin kuoleman jälkeen merkittävä kommunistisen puolueen jäsen. Mutta kun Stalinin puhdistukset alkavat, alkaa myös Klaran ja monen muun usko vallankumouksen voimaan horjua.
 
Graniittimies on taitavasti rakennettu tarina uuden elämän etsimisestä Neuvostoliitossa, joka lupaa paljon, mutta antaa vain ankeutta ja kurjuutta. Suurin osa tarinasta etenee Klaran silmien kautta. Aluksi kohtaamme toiveikkaan ja innostuneen nuoren naisen, joka näkee Pietarissa vain mahdollisuuksia. Kun muutosta parempaan ei ala syntyä ja katulapset valtaavat kaupungin kadut ja viemärit, Klaran luottamus uuteen elämään alkaa hapertua. 1930-luvulle mentäessä Klara muuttuu kuin haamuksi entisestä itsestään. Alkuaikojen palo on sammunut. Lopussa Klaran ääni hiipuu pois ja kirjan koko tyyli ja kerronta muuttuvat. Muutos tulee aika yhtäkkisesti ja se vaatii totuttelua Klaran tutun kertojaäänen jälkeen. En osaa vieläkään oikein päättää, että onko tuo ratkaisu Graniittimiehessä hyvä vaiko ei. Minua se etäännytti tarinasta, mutta toisaalta se sopii tarinan muuttuneeseen aikaan.
 
Pietari on Graniittimiehessä kuin yksi sen henkilöhahmoista, se on tärkeä osa tarinan henkilöiden elämää. Kaupunkia, sen katuja ja rakennuksia kuvaillaan runsaasti ja lukija näkee sen miltei elävänä silmiensä edessä, vaikkei olisi kaupungissa koskaan vieraillutkaan. Pietari on myös katulapsien suojelija, Piter. Kaupungista löytää paljon symbolisia merkityksiä, mutta niin myös kirjan nimestä, graniittimiehestä. Graniittimies on itsensä, mielensä ja ajatuksensa, kovettanut henkilö, joka ei voi enää tehdä mitään. Tai ehkä henkilö, joka kätkeytyy graniitin taakse juuri tehdäkseen jotain, jotain jonka tietää vääräksi.
 
Kähkönen kirjoittaa hyvin kauniisti. Kieli soljuu mukavasti, se vie tarinaa sujuvasti eteenpäin. Kerronta on sopivan haastavaa osin tarinan symboliikan vuoksi ja osin siksi, että lukija joutuu tulkitsemaan asioita myös rivien väleistä. Graniittimies oli minulle myös hyvin virkistävä lukukokemus, sillä vähissä ovat ne samaan miljööseen sijoittuvat romaanit, jotka olen lukenut.
 
Lyhyesti: tiivistunnelmainen, vahva ja vaikuttava romaani.
 

––
 
Sirpa Kähkönen: Graniittimies
Otava 2014, 334 s.

10 kommenttia :

  1. Todella hieno kirja. Kirjan historia vetosi minuun, lisäksi sellainen surumielinen slaavilainen tunnelma. Olihan tämä huikea kirja ja ansaitsi paikkansa vuoden parhaimpien kirjojen joukossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassa on tosissaan kauttaaltaan varsin surumielinen tunnelma ja maailma näyttäytyy todella ankeana ja vaikeana. Ei siis mikään iloinen hyvää mieltä tuottava kirja, mutta niin vaikuttava! Pidin myös historiallisen ajan kuvaamisesta, se tuntui niin aidolta.

      Poista
  2. Minulle viime vuoden parhaimpia lukukokemuksia. Ihastuin Kähköseen niin paljon että olen innostunut lukemaan myös hänen Kuopio-sarjaansa, todella hyvä sekin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä suunnittelin myös tuon Kuopio-sarjan lukemista, vaikuttaa kiinnostavalta sekin. Eiköhän Graniittimies ole myös minun tämän vuoden suosikkieni joukossa :)

      Poista
  3. En ole lukenut yhtään Kähköstä, mutta Graniittimies ja ehkä osa Kuopio-sarjastakin on lukulistalla nyt, sillä Kähkönen on tulossa syksyllä kirjailijavieraaksi työpaikalleni. Tekstisi innostaa tarttumaan tähän pikimmiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva, että Kähkönen tulee sinne vierailemaan! Ehdottomasti kannattaa lukea ainakin tämä kirja ennen sitä, oli todella vaikuttava lukukokemus.

      Poista
  4. Moikka! Ihana blogi sulla, tykkään tästä ulkonäöstä tosi paljon :) Sen verran olisin halunnut udella, että miten sait noi maili- ja insta-pallot tohon sivupalkille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi ja kiitos!

      Tuollaisia valmiita sosiaalisen median palleroita löytää googlettamalla "social media icons". En muista, mistä juuri nuo omani olivat peräisin, mutta google löytää. Pallerot ovat siis vain kuvia, näppärä voi tehdä sellaiset itsekin. Kun sopivat pallerot ovat löytyneet, ne tulee tallentaa jollekin kuvapalvelimelle (flickr, google photos, photobucket, mitä näitä nyt on) ja sitten koodata ne tuohon sivuun asetettavalle HTML/Javascript-gadgetille eli tehdä niistä kuvalinkkejä.

      Asianmukainen koodi on seuraavanlainen:

      <a href="kohteeseen menevä linkki tähän, esim. instan osoite" target="_blank"><img src="pallerokuvan sijainnin osoite tähän, esim. flickrin linkki" height="kuvan korkeus pikseleissä" width="kuvan leveys pikseleissä"/></a>

      Huom! Mailipalleron kohdalla pitää laittaa noiden ensimmäisten sulkeiden sisään mailto: ja perään sähköpostiosoitteesi.

      Ja tuon saman koodin teet jokaiselle pallerolle erikseen, mutta siihen samaan gadgetiin. Hyvä on vielä laittaa ensimmäisen palleron koodin eteen <center> ja viimeisen loppuun </center>, jotta pallerot keskittyvät jos näyttää siltä, etteivät ne ole sivupalkissa keskellä.

      Toivottavasti tämä oli tarpeeksi selkeä selostus :)

      Poista
    2. Juu, hyvin sain selvää :D Ja tuhannesti kiitoksia avusta! :)

      Poista
    3. Kävinkin katsomassa blogiasi ja hyvältä näytti :) Ja ei mitään, oli kiva auttaa!

      Poista