29.1.2015

John Williams: Stoner


Hän oli tavalla tai toisella suhtautunut intohimoisesti elämänsä jokaiseen hetkeen ja kenties varauksettomimmin juuri silloin kun ei ollut tiennyt tekevänsä niin. Se oli intohimoa, mutta ei hengen eikä lihan intohimoa vaan voimaa, joka käsitti ne molemmat kuin ne olisivat olleet yhtä rakkauden materiaa, ainetta, josta rakkaus muodostuu. Tuo intohimo sanoi naiselle tai runolle mutkattomasti: Katso! Minä elän.
 
John Williamsin (1922–1994) Stoner on romaani, joka ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1965. Silloin se jäi huomaamatta, mutta 2000-luvun uusien painosten myötä romaani on nostettu lähes tulkoon klassikon asemaan. Hyvä niin, sillä vau. Vau. Olen sanaton.
 
Lyhykäisyydessään Stoner on William Stonerin melankolinen elämäntarina. Tarina alkaa hänen nuoruudestaan maanviljelijän poikana, kun hän saa mahdollisuuden lähteä opiskelemaan maataloustieteitä Missourin yliopistoon. Stoner lähtee, mutta huomaa pian kirjallisuuden vetävän häntä enemmän puoleensa:
 
Sloanen katse palasi William Stoneriin, ja hän sanoi nuivasti: "Herra Shakespeare puhuu teille kolmensadan vuoden takaa, herra Stoner. Kuuletteko hänet?"
 
Stonerin elämä on yliopiston käytävät. Hän ei palaa enää kotitilalleen, vaan ryhtyy kirjallisuuden opettajaksi, myöhemmin professoriksi. Hän saa muutaman ystävän, vihamiehen, rakastetun ja kohtaa lukuisia pettymyksiä ja pieniä, hauraita onnenhetkiä. Työ ja nuo onnenhetket kannattelevat Stoneria läpi elämän, läpi kahden maailmansodan ja ikävän avioliiton, kunnes on aika luopua kaikesta ja olla muistelematta menneitä.
 
En osannut kuvitellakaan, että masentava kertomus masentavan oloisen miehen elämästä voisi olla missään määrin koukuttava, mutta se on! Ehkä salaisuus on siinä, että Stonerin elämä voisi olla kehen tahansa meidän elämä. Siinä ei tapahdu mitään suuria mullistuksia tai käänteitä, vaan se koostuu pienistä palasista, vääristä ja oikeista valinnoista, työstä, rakkaudesta ja intohimosta. Se ei ole mitään suurta, se on tavallista elämää, vaikkakaan ei välttämättä sitä onnellisinta. Ja nyt kirjan luettuani tajuan, ettei kirja edes ollut mitenkään masentava, vain hyvin melankolinen ja tosi.
 
Stonerin kerronta on yksinkertaista, miltei lakonista. Kertoja kertoo vain kaiken oleellisen. Kääntäjä on myös tehnyt erinomaista työtä tavoittaen tuon lakonisen kerrontatyylin myös suomeksi. Stoner henkii myös vahvaa ajankuvaa. Se näkyy esimerkiksi konservatiivisen yliopistomaailman ja Stonerin muodostamien ihmissuhteiden kautta. Maailma kuitenkin myös muuttuu Stonerin ikääntyessä: autot ilmestyvät katukuvaan, kaupungit kasvavat, irtosuhteet muuttuvat hyväksyttävimmiksi, mutta yksi, yliopisto instituutiona, on ja pysyy, vaikka muutosten tuulten haluttaisiin puhaltavan sielläkin.
 
Stonerin loppu on yksi kauneimpia lukemiani pitkään aikaan. Jäin sanattomaksi, liikutuin. Millainen ihmiselämä voikaan olla, miten asiat voivatkaan mennä pieleen, mutta myös oikein. Milloin elämään voi olla tyytyväinen? Mitä on hyvä elämä?
 
Voin vain enää sanoa, että lukekaa, lukekaa tämä kirja! Olen jo nyt hyvin vakuuttunut siitä, että luin yhden vuoden parhaimmista ja vaikuttavimmista kirjoista. Kuinka monta muuta Stonerin kaltaista kirjaa olemmekaan unohtaneet? Luulen, että aika monta.
 
John Williamsin Stoner ilmestyy 26. helmikuuta.
 
Muissa blogeissa: Ullan luetut kirjat ja Leena Lumi.

––
 
John Williams: Stoner (Stoner, 1965)
Suom. Ilkka Rekiaro
Bazar 2015, 306 s.

16 kommenttia :

  1. Laura, juuri näin: Tässä havisevat nyt yhden vuoden parhaimman kirjan lehdet jo tammikuussa. Onneksi Williamsia on luvassa lisää, mutta on vain yksi Stoner!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hurjaa, että heti alkuvuodesta tuli tällainen pommi!

      Ai niin, toinen Williamsin kirja suomennetaan myös. Sekin on pakko lukea :)

      Poista
  2. Apua mikä ylistys! Täytynee siis laittaa lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämmästyin hieman itsekin, että miten hieno kirja tämä oli. Laita ehdottomasti lukulistalle! Älä muuten lue kirjan alussa olevaa saatetta. Se ei sinällään spoilaa, sillä tässä kirjassa ei oikein ole kamalasti spoilaamista, mutta referoi kirjan tapahtumat kuitenkin hyvin yksityiskohtaisesti.

      Poista
  3. Olen samaa mieltä, että alun saatetta ei kannata lukea ennen kirjan lukemista. Rakastuin tuohon kirjaan. Voin vain ehdottaa, lukekaa tuo kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tämä kirjavuosi on täynnä tällaisia Stonereita! Tämä oli pitkästä aikaa jotenkin niin täydellinen kirja :)

      Poista
  4. Nyt taisit Laura pistää tämän minullekin etsintään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, kannattaa! Jos et jaksa odottaa suomennoksen viralliseen julkaisupäivään eli 26.2. asti, niin eiköhän tätä löydy alkukielisenäkin ainakin netistä.

      Poista
    2. Olipas onni, että "eksyin" tänne tammikuussa ja laitoin heti kirjan varaukseen. Näin kauan siinä meni, että sain, mutta lukeminen meni nopeaan. Kiitos, että vähän varoittelit alusta, hyppäsin yli ja luin vasta lopuksi. Tämä ei ollut masentava kirja. Se oli kaunis, herkkä, mukaansa tempaava hitaillakin kohdilla. Harmitti, että Stoner antoi Katherinen mennä, mutta sekin oli pointti Stonerin elämään. Olen samaa mieltä kanssasi kirjan lopusta: voiko lähestyvää kuolemaa kuvata herkemmin mutta samalla realistisesti. Kiitos hyvästä vinkistä taas ja aurinkoista kevättä!

      Poista
    3. Oho, Stoner on tainnut kiinnostaa monia muitakin jonosta päätellen. Huippua, että sinäkin niin pidit tästä, mutta en toisaalta edes ihmettele! Tarinan loppu on jäänyt kummittelemaan minunkin mieleeni...

      Bazar muuten julkaisee Williamsilta ensi vuoden keväänä kirjan Butcher's Crossing. Saapa nähdä, onko se yhtä hieno kirja kuin Stoner.

      Kiva, kun vierailet täällä Reijo ja kaunista kevättä sinnekin päin!

      Poista
  5. Minäkin aavistelen, että Stoner on yksi parhaista vielä loppuvuodesta :)
    Kansikin on niin väkevä, että huolisin tauluksi ilman muuta.

    Jännä nähdä, millainen Williamsin toinen suomennettava teos on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti toinen kirja olisi edes puoleksi näin väkevä kuin tämä! Innolla odotan :)

      Ja oi, minäkin ottaisin tämän tauluksi seinälle, ehdottomasti.

      Poista
  6. Odotan innolla tämän kirjan saapumista! Uskon, että tuleva lukukokemus on huima, kuten arviosi lupailee! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa! Toivottavasti rakastut myös!

      Poista
  7. Luin juuri tästä Katjan blogista ja nyt samalla tänne. Voi että kun tämä kuulostaa ihanalta kirjalta! ja juuri jotain tällaista vähän kaipaisin, kun lukupinossa on viime aikoina ollut lähinnä fantasiaa ja spefiä. Nyt odotukset kirjan suhteen ovat kuitenkin aika korkealla, toivotaan että ne täyttyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stonerin vankka realismi olisi varmasti oikein hyvää vaihtelua spefille ja fantasialle! Toivottavasti tykkäät, en nimittäin voisi melkein edes ymmärtää, jos joku tätä inhoaisi :D

      Poista