Maria Turtschaninoff: Maresi. Punaisen luostarin kronikoita

Kun kuulin, että Maria Turtschaninoffin nuortenkirja Maresi. Punaisen luostarin kronikoita on tämän vuoden Finlandia Junior -ehdokkaana, ajattelin, että mikä jottei, lukaisenpa kirjan ennen voittajan julistamista, kun se on omassa hyllyssä ollutkin jo tovin lukemattomana, ja aioin lukea sen joka tapauksessa jossain sopivassa välissä. En ole lukenut muita Junior-ehdokkaita, mutta tästä Maresista saa nyt ainakin kuudesosakäsityksen ehdokaskirjoista.

Maresi. Punaisen luostarin kronikoita on tarina nuoresta ja tiedonhaluisesta Maresi-nimisestä tytöstä, joka asuu pienellä saarella Punaisessa luostarissa, jonne miehiltä on pääsy kielletty. Luostarin tytöt eli noviisit ovat saapuneet saarelle kukin vähän eri syistä. Jotkut ovat paenneet väkivaltaista perhettään, toiset Maresin lailla köyhyyttä ja kotiseudun ankaria oloja. Luostarissa tyttöjä opastavat erilaisissa elämälle hyödyllisissä taidoissa, kuten historiassa, lääkintätaidossa ja eläintenhoidossa vanhemmat Sisaret. Koko Punaista luostaria johtaa Äiti.

Eräänä päivänä saarelle tuodaan uusi tyttö, Jai. Hän on hyvin sulkeutunut ja hiljainen, mutta Maresi ottaa hänet siipiensä suojaan ja saa vähitellen tietää Jain kamalasta menneisyydestä. Luostarin pitkään rauhallisena jatkunut elämä muuttuu vähän Jain tulon jälkeen: horisonttiin ilmestyy suuri purjelaiva miespuolisella sotajoukolla varustettuna. Sisarilta ja noviiseilta vaaditaan nyt äärimmäistä rohkeutta ja neuvokkuutta.

Olen hyvin positiivisesti yllättynyt! Kuvittelin ennalta Maresin olevan aivan erityylinen, lapsekkaampi ja fantastisempi. Maresi sisältää kyllä fantasiaelementtejä, mutta hyvin sopivissa määrin, ja uskoisin myös fantasiaa kaihtavien pitävän kirjasta. Tarina sisältää myös aika raakoja kuvauksia, joten mikään lastenkirja se ei ole.

Kirjan maailma on hyvin kiehtova, mutta raadollinen. Saarella sijaitseva luostari on monen tytön turvapaikka, mutta ulkopuolinen maailma, jota miehet hallitsevat, on uhkaava. Naisen kohtalo on usein alistua miehen tahtoon. Asetelmassa näkee selkeän viittauksen nykypäivän naisten asemaan ja miehiseen valtaan. Luostarin tehtävä on opastaa tyttöjä saaren ulkopuoliseen elämään, johon monet heistä tulevat palaamaan, sillä tyttöjen tulee auttaa kotiseutujaan luostarissa omaksumiensa tietojen ja taitojen avulla. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, sillä asenteiden muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla.

Pidin kovasti Maresin henkilöhahmoista. He ovat kaikki kiinnostavia, moniulotteisia ja uskottavia. Kirja on myös varsin napakka paketti; se ei sisällä mitään turhaa ja etenee jouhevasti. Pidin siitä, miten kirja aluksi tutustuttaa lukijan hyvin hiljalleen sen henkilöhahmoihin sekä mielenkiintoiseen luostarin elämään ja tarjoaa vasta loppupuolella toimintaa. Toiminnan osuus ei kuitenkaan jää puolitiehen, vaan sitä on sopivassa suhteessa koko tarinaan nähden. Turtschaninoff pitää siis hienosti langat käsissään loppuun asti eikä missään nimessä tylsistytä. Kirjan kielikin on yksinkertaisen kaunista ja lyyristä.

Maresi on hieno tarina tyttöydestä, naiseudesta, yhteisöllisyydestä ja vallasta. Olisi mukavaa lukea lisää blogitekstejä kirjasta, mutta ehkä mahdollinen Finlandia Junior -voitto viimeistään niitä tuo? Finlandia Junior -voittaja julistetaan 20. marraskuuta eli jo ylihuomenna!