3.4.2014

Vuoden ensimmäisen neljänneksen luetut

 

Blogiini ei maaliskuulta ilmaantunutkaan kuukauden luettujen listausta, vaikka luinkin silloin kaksi todella hienoa kirjaa. Tämä johtuu siitä, että päätin siirtyä kuukausittaisista koosteista neljännesvuosittaisiin koosteisiin.

Mietin aluksi, että lopettaisin koosteiden tekemisen kokonaan, mutta tavasta luopuminen tuntui vieraalta ajatukselta, sillä aloitin koosteiden kirjoittamisen jo vuoden 2011 kesällä. Kuukausittaisisssa koosteissa on kuitenkin ollut mukava vielä palata luettuihin kirjoihin ja ne ovat myös auttaneet minua jäsentämään ajatuksiani kaikenlaisista vastaantulleista lukukokemuksista, mutta kuukausi tuntuu auttamatta hirveän lyhyeltä ajalta. 

Halu muutokseen syntyi paristakin syystä. Ensinnäkin opintoni vievät aika paljon aikaa varsinaiselta lukuharrastukseltani, joten kuukausittainen luettujen kirjojen määrä jää melko pieneksi. En koe enää mielekkääksi listata paria kolmea kirjaa joka kuukausi, se on vähän tylsää. Toiseksi minusta tuntuu kiinnostavammalta luoda katsaus pidemmällä aikavälillä luettuihin kirjoihin, sillä niistä kaikki eivät enää ole ihan tuoreessa muistissa. Pari kolme kuukautta sitten luettu kirja saattaa tuntua myöhemmin ihan eriltä: se voikin näyttäytyä parempana tai huonompana kuin mitä se silloin juuri luettuna oli. Juuri se tuntuu minusta mielenkiintoiselta asialta pohtia. Minulla ylipäänsä on myös sellainen tunne, että luettuihin kirjoihin palaaminen vasta vähän myöhemmin herättää minussa paljon enemmän ajatuksia kuin niihin palaaminen joka kuukausi.

Katsotaanpa siis, minkälaisia fiiliksiä uusi järjestely tuo mukanaan. Tässä on ensimmäisen neljänneksen luetut kirjat: 

Joyce Carol Oates: Blondi
Sahar Delijani: Jakarandapuun lapset
David Walliams: Herra Lemu
Laura Lähteenmäki: Ikkunat yöhön
Donna Tartt: The Goldfinch
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Vuosi alkoi hitaanlaisesti Oatesin Blondista nauttiessani ja kandia kirjoittaessani, joten tammikuussa en lukenut yhtäkään kirjaa loppuun asti. Helmikuussa olikin ihanaa, kun aikaa lukemiselle oli yhtäkkiä niin paljon enemmän. Kuukauden ehdottomasti loistavin ja mieleenpainuvin kirja oli jo alkukuusta päätökseen saamani Blondi. Muut kuukauden kirjat (Delijanista Nesseriin) olivat aivan hyviä poikkeuksena kuitenkin Delijanin Jakarandapuun lapset, jolle en juurikaan syttynyt. Mutta ehken kaivannutkaan heti perään yhtä vaikuttavaa lukukokemusta kuin Oatesin kirja oli. Maaliskuussa luin kaksi uutta kirjaa, Tarttin odotetun uutuuden ja Kinnusen kohutun ja kehutun esikoisen. Pidin molemmista todella paljon ja voikin sanoa, että maaliskuu oli oikein laatukirjallisuuden kuukausi.

Blondi, The Goldfinch ja Neljäntienristeys jättivät minuun vahvimman jälkensä. Blondia ajattelen välillä yhä vieläkin ja arvostukseni sitä kohtaan on vain kasvanut. Kaksi jälkimmäistä kirjaa taas ovat tietysti tuoreimpina mielessäni, mutta molempia olen ajatellut tavallista useammin viime päivinä ja uskoisin niidenkin jäävän pitkäksi aikaa elämään mieleeni. Loput kirjat taas tuntuvat kaukaisilta. No, Herra Lemua muistelen nimenomaan oikein hyvänä lastenkirjana, mutta muiden muisto on jo alkanut haalistua.

Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden kirjoista voi jälleen kerran todeta, että ulkomainen kirjallisuus on enemmän minun juttuni. Ei sillä, ettenkö olisi yleensä pitänyt myös kotimaisista kirjoista (nytkin Neljäntienristeys oli todella hieno ja Ikkunat yöhönkin aivan ok), mutta määrällisesti luen vain enemmän ulkomaista kirjallisuutta. Kirjailijan sukupuolella taas ei näytä olevan tiedostamattomastikaan oikein merkitystä tilastoja ajatellen, mutta katsotaan vielä miten loppuvuosi menee!

Ensimmäisen neljänneksen aikana luin yhteensä 3120 sivua eli 446 sivua per kirja.

Seuraava kooste on luvassa siis vasta heinäkuussa. Tuntuu hassulta odottaa sinne asti, mutta onneksi tämä tuntuu edelleen hyvältä idealta!

2 kommenttia :

  1. Olet kyllä lukenut todella houkuttavia kirjoja. Itselläni on nyt Kinnusen kirja kesken. Alku on ollut ainakin ihan lupaava, joskin odotan jotain enemmän jatkolta ;)

    Minä joskus tein näitä katsauksia kolmen kuun välein. Se oli ihan kivaa, mutta nyt kun olen lukenut vähän enemmän, niin kuukauden välein tuntuu hyvältä. Ja vaikka jossain välissä itsekin harkitsin lopettavani sen kokonaan, niin nyt taas on riittänyt kirjoiteltavaa. Ehkä ne ovat nämä elämäntilanteet, jotka heijastelevat suoraan blogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkuvuosi on ollut melko mukava kirjojen suhteen. :)

      Niin, osittain elämäntilanne vaikuttaa tähän uuteen käytäntööni, mutta ehkä silti enemmän se, että tajusin miten paljon järkevämmältä tuntuu palata luettuihin kirjoihin parin kuukauden välein, kun niistä suurin osa ei ole enää niin hyvin muistissa. En tiedä sitä vielä, mutta on kuitenkin sellainen kutina, että saan koosteista tällä tavalla enemmän irti. :)

      Poista