20.7.2013

Lars Jansson: Muumit: Sarjakuvaklassikot VI


Heinäkuu on tähän mennessä onnistunut olemaan hyvin huono lukukuukausi, kun elämässä on sattunut vähän kaikenlaista, mutta täällä kuitenkin yhä ollaan vaikkakin viime aikoina vähän hiljaisempana. Kesäiseksi perinteeksi muodostunut uuden muumisarjakuva-albumin lukeminen ei kuitenkaan siirtynyt myöhemmäksi, vaan olihan albumi saatava lukea mahdollisimman pian. Miten ihania ja hassun hauskoja tarinoita se taas pitikään sisällään!

Ensimmäisessä sarjakuvista, Muumin lampussa, Muumipeikko ja Niiskuneiti ajautuvat virkavallan kanssa vaikeuksiin Niiskuneidin toivottua lampun hengeltä timanttikaulakorun erään Muumilaakson asukkaan yltä. Tarinassa Muumipeikko ja rautatie Muumipeikko yrittää kaikin keinoin estää Muumilaakson läpi kulkevan rautatien valmistumisen ja tarinassa Muumipappa ja vakoojat puolestaan päästään Muumipapan ja hänen nuoruudenystävänsä mukana matkalle, jonka aikana he yrittävät etsiä kadotettua nuoruuttaan esimerkiksi juomalla samppanjaa gramofonintorvesta. Neljännessä ja viimeisessä sarjakuvassa nimeltään Muumipeikko ja sirkus Muumipappa pääsee eläinsuojeluyhdistyksen kunniajäseneksi, mutta tympääntyy pian koko yhdistykseen ja sen jäsenten kaksinaismoralismiin.

Kuudennen muumisarjisalbumin sarjakuvat ovat nyt kokonaan Lars Janssonin käsialaa – hän on siis sekä kirjoittanut että piirtänyt ne. Tove Jansson jätti 1960-luvulla muumisarjakuvien teon kokonaan veljelleen, sillä halusi itse keskittyä muihin asioihin, esimerkiksi maalaamiseen. Albumin lopussa olevien filosofian tohtorin Sirke Happosen jälkisanojen mukaan Larsin piirtämä viiva sarjakuvissa on kulmikkaampaa ja ruudut eivät ole yhtä yksityiskohtaisen koristeellisia kuin Toven aikana. Huomasin itsekin eron verrattuna vaikkapa ihan ensimmäisiin muumisarjakuviin, jotka ovat kokonaan Toven käsialaa. Mutta myös tarinat ovat muuttuneet: niistä on Larsin myötä tullut elokuvamaisempia ja sitä kautta vauhdikkaampia. Lars myös kirjoitti sekä käänsi salapoliisiromaaneja ja -kertomuksia, jonka vuoksi muumitarinoissakin alkoi vierailla esimerkiksi vakoojia ja agentteja – kuten tämänkin albumin sarjakuvassa Muumipappa ja vakoojat.

Muumien maailmaan oli jälleen kerran ihana upota. Muumit piristävät aina kummasti mieltä, etenkin jos oma maailma ei ole ollut ihan sitä ruusuisinta.



Lars Jansson: Muumit: Sarjakuvaklassikot VI (Mumintrollet IX & Mumintrollet X, englanninkielinen alkuteos MOOMIN The Complet Lars Jansson Comic Strip)
Suom. Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen 1993, tekstaus ja taitto Kirjasorvi / Antti Hulkkonen, jälkisanat Sirke Happonen
WSOY 2013, 94 s. 

9 kommenttia :

  1. Pyrskähdin nauramaan tuolle laittamallesi kuvalle :D Samppanjaa gramofonintorvesta :D Pitäisi varmaan vihdoin alkaa lukemaan näitä sarjakuvia, kuulostavat todella mielenkiintoisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Muumipapan kyseinen seikkailu oli niin hulvaton :D Muumisarjiksia voin suositella aina ja ihan kenelle tahansa, aivan ihania!

      Poista
  2. Minä en ole oikein syttynyt näille Lars Janssonin sarjakuville. Taidan olla liiaksi vannoutunut Toven fani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole liiaksi huomannut eroa, mutta toisaalta en olekaan vannoutunut Toven fani :D

      Poista
  3. Tietoni Tove Janssonista (ja oikeastaan kaikista muistakin kirjailijoista) ovat melko vähäiset, en ole Larsiinkaan törmännyt aikaisemmin. Tai kannattaako sitä edes myöntää: mä oon never höörd tosta Larsista!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih :D Minäkin myönnän: tykkään paljon Tove Janssonista, mutta en ole edes lukenut häneltä mitään muuta kuin Muumeja! Monta vuotta olen aikonut lukea hänen romaanejaan, mutta ikinä en vain saa aikaiseksi.

      Poista
    2. Juu, minäkin jumitan toistaiseksi muumeissa. Tai no Kesäkirjan luin viime kesänä, mutta ei siitä samalla tavalla tullut tärkeää kirjaa kuin muumista. Ehkä sitten joskus vielä kokeilen Janssonilta muutakin, mutta nyt jumitan ihan tyytyväisenä muumeissa.

      Poista
  4. Näistä tarinoista ainakin Lampun henki on siirtynyt hyvin piirretyksi, itse pidän myös enemmän Toven sarjakuvista, mutta en karsasta Larsiakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en hirveästi huomaa eroa Toven ja Larsin välillä, siis piirrosjäljen suhteen, mutta tarinallisesti sitten jo vähän enemmän. Mutta molemmista pidän paljon. Ihanaa, kun WSOY on tehnyt muumisarjiksista näitä uusia hienoja albumeja. Todella kauniita!

      Poista