22.1.2013

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys


Jennifer Eganin Aika suuri hämäys on ajassa suuntaan ja toiseen poukkoileva kertomus ihmisistä, jotka kaikki jollain tapaa liittyvät kahteen kirjan päähenkilöön, Sashaan ja Bennieen. Päähenkilöiden välilläkin on side, joka tuodaan esiin heti kirjan ensimmäisissä luvuissa, jotka kertovat heistä: Sasha on levy-yhtiön pomon Bennien assistentti, joka käy terapiassa kleptomaniansa takia. Bennie taas tappelee levy-yhtiönsä tulevaisuuden kanssa ja miettii menneitä aikoja. Sashan ja Bennien esittelyjen jälkeen kirja syöksähtää suoraan Bennien nuoruuteen ja sen jälkeen jälleen siitä hetkestä jälleen tulevaisuuteen ja niin edelleen. Ajallisesti kirjassa liikutaan 1970-luvulta 2020-luvulle.

Minua samanaikaisesti sekä kiinnosti että hieman huoletti tarttua tähän paljon kehuttuun kirjaan. Sen kehämäinen rakenne ei kuulostanut luotaantyöntävältä, mutta kirjan aihepiirit kylläkin. Musiikkibisnes, Hemingway-henkinen safari, hirmuhallitsijana oleva kenraali, Napolin alamaailma ja tulevaisuuden teinitytön powerpoint-esitys eivät kuulostaneet mitenkään houkuttelevilta luettuani niistä kaikista etukannen liepeestä. Kirja kuitenkin alkaa mielenkiintoa herättävällä tavalla, mutta loppujen lopuksi pidin vain pienestä osasta kirjan sisältämistä elämäntarinoista. 12-vuotiaan tytön powerpoint-esitys tulevaisuudesta oli mielenkiintoinen, samoin hirmuhallitsijasta kertova luku. Loppujen lukujen kanssa jouduin välillä tosissani sinnittelemään.

Aihepiirejä enemmän ongelmaksi muodostui kuitenkin ehkä enemmän kirjan henkilöt. Heistä kaikki jäivät minulle todella etäisiksi, jotkut olivat jopa todella tympeitä. Eivät edes hyvällä tavalla. Se voi johtua siitä, että suurin osa kirjan henkilöistä on kunnolla läsnä vain yhden luvun verran, jolloin heihin ei edes ehdi tutustua tai kiintyä kunnolla, mutta en kyllä pitänyt myöskään Sashasta tai Benniestä. Etäisyys kirjan ihmisiin jäi tosissaan harmittamaan.

Minulla oli myös ongelmia pysyä perässä kirjan monien eri henkilöiden elämäntarinoissa juuri kirjan spiraalimaisen rakenteen vuoksi. Itse spiraalimaisuus oli virkistävää ja toimii kirjassa hyvin, mutta ehkä silloin kirja olisi ollut ihan hyvä lukea muutaman päivän aikana loppuun kuin venyttää lukeminen kymmeneen päivään kandiahdistuksen pyöriessä samaan aikaan takaraivossa. :) Mutta ehkä nopeammallakaan lukutahdilla en olisi pysynyt kirjassa koko ajan ihan mukana, sen verran eri henkilöitä ja hyppyjä ajassa sekä taakse- että eteenpäin kirjassa on.

Mutta toisaalta ehkä ihan hyvä, että tämä kirja osui luettavakseni juuri nyt. Kun on paljon muita asioita mielessä, kiirettä pitää eikä lukemiselle ole kovin paljoa aikaa, joku (minun mielestäni) oikeasti todella hyvä kirja olisi voinut jäädä paljon laimeammaksi lukukokemukseksi.

Kannattaa käydä lukemassa positiivisempia lukukokemuksia muun muassa näistä blogeista: Kirjava kammari, Tea with Anna Karenina, Luetut, lukemattomat, Mari A:n kirjablogi, Eniten minua kiinnostaa tie ja Vielä yksi rivi...

✩✩ 

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys (A Visit from the Goon Squad, 2010)
Suom. Heikki Karjalainen
Tammi 2012, 412 s.

8 kommenttia :

  1. Tämä oli kyllä mukava lukukokemus. Ymmärrän silti nuo mietteesi oikein hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten minua vaivasi kirjan henkilöt ja etäisyys. Jos aika, jolloin kirjaa luin, olisi ollut parempi, olisi kirja voinut ehkä miellyttää enemmän. Jäi vähän plaah-fiilis.

      Poista
  2. Kah, luulin olevani ainoa, joka tästä ei pitänyt. Aihepiirit ja rakenne kiinnostivat, luin kirjan nopeasti, mutta se jäi silti todella etäiseksi. En pitänyt yhdestäkään henkilöstä. Keljuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, etäinen ja täynnä tympeitä tyyppejä :( Jotain muutakin olisi voinut lukea tämän sijasta, mutta eipä auta enää voivottelu!

      Poista
  3. Raikasta lukea tästä vähemmän ihastuneita postauksia, itsekään en (muistaakseni) ollut ihan myyty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoituksestasi päätellen et ihan :) Mutta jospa seuraava Eganin kirja olisi parempi, jos sen uskallan lukea!

      Poista
  4. Minullakaan tämä ei oikein kolissut. Ihan luettava kirja, mutta ei mielestäni lainkaan sen kuohunnan ja kehutyöpyn arvoinen. Mutta näinpä vain eritavoin kirjoja koemme ja luemme.

    Kiinnostava kirjailija Egan kuitenkin on. Jännittävää katsoa, millainen tuleva kirja on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan :)

      Minä laitoin nyt keväällä ilmestyvän Eganin uuden suomennoksen tärppilistalleni, mutta saa nähdä, miten pian uskalla siihen sitten tarttua.

      Poista