Marisha Rasi-Koskinen: Katariina

Marisha Rasi-Koskisen esikoisromaanin Katariinan juonesta ei tohdi paljastaa juuri mitään. Kirja koostuu episodeista, jotka on kirjoitettu eri näkökulmista käsin. Lisäksi ajat ja paikat vaihtelevat. Ehkä alkuun kirjan rakenne voi tuntua haastavalta, mutta aika pian tarinaan pääsee mukaan. Tarinaa peittää silti salaperäisyyden verho, joka raottuu sivu sivulta. Jo heti alun olennaisiin kysymyksiin kuuluvat kuka on Katariina ja mitä hänelle on tapahtunut?

Katariina on pääasiassa kirja erilaisista, eri perheistä tulevista lapsista ja heidän vanhemmistaan. Jollain tavalla kaikki lapset ovat hieman hukassa, rikki tai näkymättömiä. Vanhemmat eivät ymmärrä auttaa, olla lähellä ja kuunnella. Seuraukset voivat olla huonot.
 
Kirjan kieli on kaunista ja ytimekästä. Runollista ja hiottua, mutta ei liian. Kirjaa on miellyttävä lukea. Episodit ja niiden sisäiset luvut ovat lyhyitä, mikä sekin tekee lukemisesta vaivatonta ja sellaista, että lukija haluaa lukea vielä yhden luvun lisää - ja sen jälkeen vielä toisen, kolmannen, neljännen...
 
Katariina ei kuitenkaan kerro kaikkea. Jotkut kohdat jäävät taatusti askarruttamaan lukijan mieltä. Minua ratkaisu miellytti, sillä se jätti tilaa mielikuvitukselle ja vaihtoehdoille. Kokonaisuudessaan jotain jäi kuitenkin uupumaan. Katariina ei iskenyt täysillä enkä usko, että se jää mieleeni pitkäksi aikaa. Kirjana se oli hieno, mutta lukukokemuksena pikkuisen vaisu ja unelias.
 
Katariina on luettu muun muassa seuraavissa blogeissa: Luettua, Järjellä ja tunteella, La petite lectrice ja Amman lukuhetki.

✩✩✩✩
 
Marisha Rasi-Koskinen: Katariina
Avain 2011, 263 s.

Tunnisteet: , , , , , ,