Listarakkautta: Kirjat, joihin suhtaudun pelonsekaisin tuntein


Tänään listaan kymmenen kirjaa, joihin suhtaudun pelonsekaisin tuntein. "Pelko" on tässä yhteydessä vähän huono sanavalinta, mutta "the most intimidating books" ei oikein käänny suomen kielelle mitenkään järkevällä tavalla. "Pelonsekaisin tuntein" tarkoittaa tässä yhteydessä siis pikemminkin tietynlaista varautuneisuutta jotain kirjaa kohtaan, jonka kuitenkin haluaisi lukea. Tällainen pelkoa herättävä kirja voisi olla esimerkiksi jokin tiiliskiven paksuinen klassikko, jonka on suunnitellut jo kauan aikaa lukevansa, mutta johon ei ole vielä tullut tarttuneeksi esimerkiksi sen paksuuden tai omien korkeiden odotusten vuoksi.

Tässä oma top kymppini:

1. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 1-3
Linnan trilogia kiinnostaa minua etenkin sen historiallisten ansioiden vuoksi, mutta jokaisen kirjan paksuus ja sarjan klassikkoasema suorastaan pelottavat minua. Entä jos sarja onkin ihan tappavan tylsä?

2. Mark Z. Danielewski: House of Leaves
Tämän kirjan listasin jo autiolle saarelle otettavien kirjojen joukkoon. Poikaystäväni lukee tätä kirjaa parhaillaan ja hän sanoi, että kirjan tarinasta pääsee perille aika nopeasti huolimatta siitä, että se on niin outo. Silti hieman huolestuttaa, että tulenko minä ymmärtämään siitä yhtään mitään.

3. John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Haluan ehdottomasti lukea lisää Irvingiä, mutta viimeksi lukemani Oman elämänsä sankari oli pieni pettymys. Nyt huolettaa, että miten seuraavien ja etenkin paksun Twisted Riverin kanssa käy.

4. Sofi Oksanen: Puhdistus
Oksasen tuotannosta olen lukenut vain Stalinin lehmät, jota muistaakseni pidin ihan okeina. Mutta Puhdistus asettaa minulle paineita. Kirjasta ei ole pakko pitää, vaikka moni muu pitäisikin, mutta silti haluaisin pitää Puhdistuksesta.

5. F. Scott Fitzgerald: Kultahattu
Olen halunnut lukea tämän kirjan siitä asti, kun sain kuulla siitä tehtävän elokuvan. Miellän kirjan kuitenkin ns. korkeakirjallisuudeksi. Voisinko ymmärtää sitä?

6. Sarah Waters: Yöpartio
Rakastan Watersia jo kahden kirjan perusteella. Seuraavaksi haluaisin lukea Yöpartion, mutta pelkään, että se ei olekaan yhtä loistava kuin Vieras kartanossa tai Silmänkääntäjä.

7. Thomas Keneally: Schindlerin lista
Tämän kirjan olen lukenut, mutta ennen sen lukemista muistan olleeni hieman epäluuloinen sitä kohtaan, sillä rakastin ja rakastan kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa. Onneksi kirjakin osoittautui hienoksi.

8. José Saramago: Kertomus näkevistä
Saramagon Kertomus sokeudesta on yksi kaikkien aikojen suosikkikirjojani, mutta sen sisarteos herättää minussa pelkoa. Se ei taatusti voi olla yhtä hyvä, mutta haluan ottaa joskus sen riskin.

9. Cecilia Samartin: Nora & Alicia
Kirjaa on kehuttu enkä edes tiedä miksi minä kartan tätä, vaikka haluaisin sen lukea.

10. Charles Frazier: Päämääränä Cold Mountain
Olen katsonut elokuvan useaan kertaan ja se on aina yhtä koskettava. Mutta saako kirjasta enää mitään irti elokuvan jälkeen? Toisin päin se yleensä onnistuu.

Tunnisteet: