Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi


Vuonna 2011 Man Bookerilla palkitussa Julian Barnesin kirjassa Kuin jokin päättyisi keski-ikäinen Tony Webster muistelee nuoruuttaan; kouluaikojaan ja ystäväpiiriään. Tonyn muistot keskittyvät erityisesti ihailtavan erikoiseen Adrianiin, sillä myöhemmin tapahtui jotain mikä jäi Tonyn mieleen ikuisesti. 

Muistot tarkentuvat, kun Tony saa yllättäen perinnöksi 500 puntaa. Kuka perinnön jätti, selviää pian, mutta toinen, suurempi arvoitus on vielä ratkaisematta. Tony tulee huomaamaan, että menneisyydellä on seurauksensa, joita ei voi enää muuttaa eikä korjata.

Kuin jokin päättyisi on intensiivinen pieni kirja. Sen jännite pitää otteessaan koko ajan. Lukija haluaa välttämättä tietää, miten kaikki päättyy, miten mysteeri ratkeaa. Ja jännite pitääkin aivan viimeiselle sivulle asti. Voi, miten minä yllätyin! Lopun paljastusta piti miettiä hetki rauhassa, lukea se yksi kappale vielä muutaman kerran läpi, ennen kuin lopulta oivalsin. Rakastan loppuja, jotka onnistuvat yllättämään aivan totaalisesti.

Kun aloin lukea kirjaa, pidin sitä vähän hienostelevana, kunnes huomasin, että hienostelevaa siinä on Tonyn muistot menneisyydestään. Tony on melko itsekeskeinen kertoja, joka ehkä silottelee menneisyyttään, näkee sen hohdokkaampana kuin mitä se oikeasti tuskin oli. Sitten aloin kunnolla ihastumaan kirjaan. Vaikka Tony tuntui välillä ärsyttävältä - tai pikemminkin hänen muistonsa nuoruudestaan tuntuivat - pidin hänestä ja hänen kertojaäänestään. Se muuttuu rehellisemmäksi muistojen tullessa tuoreimmiksi. Muistotkin hieman muuttuvat ja tarkentuvat. Tonylla on lisäksi pilkettä silmäkulmassa, mikä tekee kirjasta sopivan humoristisen.

Kirja sisältää lähestulkoon koko ihmiselämän. Se on myös hyvin aito: näin voisi tapahtua jollekin, näin tapahtuu maailmassa. Se on kertomus menneisyyden kohtaamisesta nykyisyydessä, muistoista ja muistamisesta, ihmissuhteista ja kalvavasta syyllisyydentunteesta. Se on kirja, joka jää mieleen pitkäksi aikaa.

Kirjaa on luettu monessa muussakin kirjablogissa. Tässä niistä muutamia: Leena Lumi, Oota, mä luen tän eka loppuun, Kirjainten virrassa, Lumiomena, Sinisen linnan kirjasto ja Kirjojen keskellä.

✩✩✩✩✩

Julian Barnes: Kuin jokin päättyisi (The Sense of an Ending, 2011)
Suom. Kersti Juva
WSOY 2012, 157 s.  

Tunnisteet: , , , ,