12.9.2012

Netta Walldén: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus & Ruben ja Harman kartano


Viime päivinä olen ollut superkiireinen ja rasittunut, joten lukeminen on jäänyt vähälle. Mutta juuri kiireisyyden vuoksi olenkin lukenut lastenkirjoja. Ne ovat ohuita, helppolukuisia ja niitä on kiva lukea pienissäkin pätkissä. Luin kuluneen viikon aikana peräjälkeen Netta Walldénin ihastuttavat lastenkirjat Ruben ja rouva Mallamudin tapaus sekä Ruben ja Harman kartano.

Ruben ja rouva Mallamudin tapaus on Netta Walldénin esikoisteos ja se aloittaa Rubenin tutkimuksia -nimisen mysteeriromaanien sarjan. Saarnilaaksossa asuvien Virginia ja Valdemar Pinterän lapset Ruben ja Lisa ovat vallan uteliaita lapsia. Naapurissa asuvan kummallisen rouva Mallamudin pihalta on kuulunut outoa ääntä ja lapset päättävät lähteä tutkimaan sen lähdettä. Retki johdattaa lapset rouva Mallamudin menneisyyden ja kiinalaisten posliininukkejen arvoituksen äärelle.


Ruben ja Harman kartano on sarjan toinen osa, mutta sen voi lukea myös itsenäisenä kirjana. Ensimmäinen osa kuitenkin valottaa toisen osan henkilöiden ja kiinalaisten posliininukkejen taustaa, joten siksi etsin luettavakseni ensin sarjan avausosan, vaikka sain toisen osan ensin ennakkokappaleena kustantajalta. Saarnilaaksossa on nähty hiippailevan outo sinapinkeltaiseen takkiin ja pullonpohjalaseihin sonnustautunut mies. Mitä tämä kaikille tuntematon mies tekee Rubenin naapurustossa? Ruben ja Lisa alkavat selvittää niin hiipparin kuin myös Saarnilaaksosta kadonneiden ihmisten tapauksia.

Nämä kirjat ovat todella ihania! Saarnilaakson asukkaat ovat hyvin erikoista porukkaa. Hahmot ovat kärjistettyjä, mutta niin lastenkirjaan sopivia. Pidän erityisesti hupsusta poliisipartiosta, jonka työskentely on hyvin kyseenalaista, mutta kirvoittaa taatusti naurut niin lapsissa kuin aikuisissakin. Kirjoissa on myös sopivan hyväntuulista huumoria eli ei virtsankarkailusuojia tällä kertaa... Myös aikuinen lukija löytää tarinoista hieman jännitettävää. Rubenin ja Lisan tutkimien tapausten ratkaisuja ei paljasteta liian pian, joten yllättäviä käänteitä on luvassa.

Pidän valtavasti myös kirjojen mustavalkoisesta kuvituksesta, jonka on taiteillut Laura Valojärvi. Jokaisen luvun alussa on sen henkilön tai henkilöiden kuva, joka on luvussa pääosassa. Ensimmäisen kirjan luvuissa, joissa Ruben esiintyy, on aina sama Rubenin kuva, mutta toisessa kirjassa kuvat vaihtelevat, mikä onkin minusta paljon kiinnostavampi ratkaisu. Myös kansikuvat ovat kauniita ja yksityiskohtaisia.

Pidin hieman enemmän ensimmäisestä osasta, jossa ratkottavana oleva arvoitus on minusta jännittävämpi. Toisaalta toinen osa on ehkä enemmän aikuisten makuun, sillä siinä esiintyvät teemat, kuten anteeksiantaminen ja yksinäisyys, ovat paremmin ymmärrettävissä aikuisen kuin lapsen silmin. Toivottavasti sarja jatkuu, sillä haluan lukea lisää!

Lue lisää kirjoista esimerkiksi Opuscolosta!

✩✩✩✩

Netta Walldén: 
Ruben ja rouva Mallamudin tapaus
WSOY 2011, 161 s.
Ruben ja Harman kartano
WSOY 2012, 172 s.

8 kommenttia :

  1. Ihanaa! Mulla/meillä on kakkososa vielä lukematta mutta varmasti poikien kanssa tähänkin tartutaan. Sitten kun ääni -flunssan jälkeen- taas joskus palaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä onkin varmasti mukava lukea perheen kanssa yhdessä, ei aikuistakaan kyllästytä :)

      Poista
  2. Ihanaa että tykkäsit! Me luimme tämän miehen kanssa yhdessä, siis ensimmäisen, ja nyt hän jo kyseli että milloin se toinen. Walldén tosiaan kirjoittaa hyvin ja Saarnilaakso on mahtava. Minä pidän kovasti posteljoonista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hauskaa, että luitte kirjan yhdessä :D Me emme ole vielä sellaista kokeilleet, mutta joskus ennen nukkumaanmenoa kun poikaystäväni laittaa kirjan sivuun ennen minua, niin hän pyytää lukemaan minulla kesken olevaa kirjaa ääneen. Ei haittaa, vaikka olisin jo puolivälissä menossa jos kyseessä on sellainen kirja, jota hän ei aio lukea :D

      Posteljooni on muuten myös hauska hahmo! Kakkososassa hänestä ei ole kuin korkeintaan pari mainintaa :(

      Poista
  3. Olipas hauska tuo Linnean mainitsema kimppaluku! :D Tämä kirja sopii tosiaan hyvin ääneenluettavaksi. Taitavaa salapoliisikirjallisuutta, jonka parissa tuli hyvä mieli.

    Kiitos linkityksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin, että näitä kirjoja oli luettu melko monessa blogissa, joten linkitin sinut, kun olit myös kirjoittanut näistä yhteispostauksen :)

      Aivan, näistä jäi hyvä mieli ja sellainen olo, että tällaista lastenkirjallisuuden kuuluu olla!

      Poista
  4. Voi että. Minusta tuntuu, että kunhan Keltaisten kirjojen viikko on ohi, voisin kaivata jotain juuri tällaista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat niin herttaisia, hyviä välipalakirjoja :) Luen usein juuri silloin jotain tällaista, kun viimeisin kirja on ollut jokin todella raskas tiiliskivi tai sellainen, josta en ole pitänyt (kuten tässä tapauksessa Isänmaan tähden). Lastenkirjoihin voi lähes aina luottaa :)

      Poista