1.8.2012

Yann Martel: Piin elämä


Yann Martelin Piin elämä tulee valkokankaille tämän vuoden lopulla, joten päätin tarttua kirjaan nyt ennen kuin missään mielenhäiriössä menen katsomaan elokuvaa ennen kirjan lukemista. Minulla ei oikeastaan ollut mitään ennakko-odotuksia kirjaa kohtaan, odotin lähinnä hyvää seikkailua, ja sen sainkin, hurjan ja ahdistavan seikkailun.

Piscine Molitor Patel eli Pii on tavallinen intialainen poika, jonka perhe omistaa eläintarhan. Piin ollessa teini-ikäinen perhe päättää muuttaa Kanadaan paremman elämän toivossa. Eläintarhan eläimet myydään suurin osa eri puolille Yhdysvaltoja ja ne lähtevät perheen mukana ylittämään merta. Rahtilaiva kuitenkin uppoaa, mutta Pii onnistuu onnekkaan tapahtuman seurauksena pääsemään yhteen pelastusveneistä. Hän ei ole kuitenkaan veneessä yksin, sillä myös seepra, hyeena, oranki ja bengalintiikeri olivat yhtä onnekkaita. Näin alkaa Piin uskomaton 227 vuorokauden mittainen matka Tyynen valtameren halki kohti tuntematonta. Miten Pii selviytyy matkasta hengissä matkakumppaninaan arvaamaton bengalintiikeri nimeltä Richard Parker?

Minulla ei mennyt kirjan lukemisessa montaa päivää ja vähemmänkin olisi mennyt, ellei kirjan alku olisi ollut suorastaan tylsä. Tänään ahmaisinkin kirjan loppuun lukemalla kerralla miltei 200 sivua. Kirjan ensimmäiset suunnilleen sata sivua ovat kuvausta Piin lapsuudesta, perheen eläintarhasta ja siitä, kuinka usko löytää tiensä Piin sydämeen. Eikä pelkkä hindulaisuus riitä, vaan poika ottaa omakseen niin islamin kuin kristinuskonkin. En ole erityisen kiinnostunut uskonnoista, joten luultavasti siksi kirjan alku oli minulle aika tahmeaa luettavaa. Kerrontakin meni välillä vähän liian syvälliseksi siihen nähden, että odotin vain seikkailun alkavan. Kun se sitten alkoi, pidin kirjasta heti kovasti.

Piin elämästä voi lukemani mukaan löytää runsaasti symboliikkaa (ilmeisesti uskonnollista), mutta en kiinnittänyt siihen huomiotani. Piin elämä oli minulle puhdas seikkailu- ja selviytymistarina, symboleista viis. Toki tarinaan mahtuu syvällisempiäkin teemoja kuten kysymyksiä elämästä ja kuolemasta, moraalista ja eläinten ja ihmisten käyttäytymisestä eri tilanteissa. Kirja ei kuitenkaan ole koko ajan surullinen tai järkyttävä, kuten voisi olettaa, vaan se on välillä myös hauska ja iloinen, toiveikas.

Luen hyvin vähän mitään seikkailukirjallisuudeksi luokiteltavaa, joten Piin elämä tuntui sen vuoksi hyvin raikkaalta ja uudelta. Ehkä täytyy pitää silmät ja korvat jatkossa vielä enemmän auki tämäntyyppisten kirjojen varalta. Tykästyin Piin kertojaääneen ja siihen pieneen jännitykseen, joka on koko ajan ilmassa Piin matkan ajan, vaikka lopputulos onkin selvillä heti alusta alkaen. Toivoakseni en koskaan joudu haaksirikkoon ja pelastusveneen varaan, ainakaan tiikerin kanssa, mutta nyt ainakin tiedän miten kannattaa toimia jos niin käy!

Neljästoista luettu teos TBR 100 -listaltani.

Piin elämä on luettu myös seuraavissa blogeissa: Luettua, Satun luetut, Elämää ja aspartaamia, Aamuvirkku yksisarvinen, Kirjojen maailma ja Kannesta kanteen.

✩✩✩✩

Yann Martel: Piin elämä (Life of Pi, 2001)
Suom. Helene Bützow
Tammi 2003, 394 s.

14 kommenttia :

  1. Minulla on ollut tämä nyt kolme vuotta lukulistalla ja löytyisi siskon hyllystä, mutta jostain syystä tarttuminen on vienyt rutosti aikaa. Pakko kuitenkin lukea ennen kuin edes vahingossa eksyy katsomaan elokuvan!

    Mutta hauska huomata että pidit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, minullakin tämä kirja roikkui kauan aikaa lukulistalla. En tiedä mitä siinä vierastin.

      Minulla on jotenkin sellainen kutina, että elokuva ei tule olemaan lähellekään niin hyvä kuin tämä kirja. Traileri näytti vähän kököltä!

      Poista
  2. Hyvä sattuma, juuri tänään toisaalla kirjaan törmäsin ja lisäilin sen omalle "Lue kun ehdit"-listalle :D Leffan trailerikin tuli katsottua, erikoisefektimiehillä taitaa olla kädet täynnä töitä...ei vielä vakuuttanut, vaikka tarinan juoni kuulostaa houkuttavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakaan traileri ei kovin vakuuttanut, ei ainakaan niin, että uskoisin elokuvan olevan parempi kuin kirja. Erikoisefektejä juuri pelkään olevan liikaa!

      Poista
  3. Olen lukenut tästä pienen pätkän englanniksi, oli nimittäin lukion enkun kirjassa kappaleena. :D Ihan mukavalta se vaikutti, tosin en osaa sanoa, innostuisinko lukemaan... Pakko priorisoida, kun maailma on kirjoja täynnä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, kaikkia maailman kirjoja ei voi lukea vaikka kuinka haluaisi. Mutta jos joskus päätät tämän lukea, en usko, että se aika ihan hukkaan menee :)

      Poista
  4. Tämä on yksi kaikkien aikojen suosikeistani! Muistan itsekin, että alku oli hidas, mutta sitten kun tarina lähti kunnolla käyntiin, ei hitaalla alulla ollut merkitystä. Minä en edes tiennyt, että tästä on tulossa leffa, good to know. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, hitaalla alulla ei enää ollut minullekaan kovin paljoa merkitystä kun tarina lähti liikkeelle. Unohdin sen jopa aika tehokkaasti!

      Poista
  5. Voisin kopioida yksi yhteen tuon Irenen kommentin :D tosin sitä en muista että alku olisi ollut hidas, rakastuin kirjaan silloin joskus aivan täysin.tämä on myös niitä harvoja kirjoja joita haluaisin lukea uudelleen - voi olla etten enää ihastuisi niin syvästi. Ihminen kun tuppaa muuttuumaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin usein vähän siinä ja siinä, että miten käy, kun lukee jonkun vanhan suosikkinsa uudelleen. Voi olla, että ei enää ymmärräkään sitä, mitä kirja joskus merkitsi itselle tai sitten kirjaan rakastuu entistä syvemmin.

      Poista
  6. Ja minä voin kompata Ireneä ja anni.M:ää. Piin elämä on yksi suursuosikeistani, varmaan yksi "elämäni top10-kirjoista". :)

    Kirja on tosiaan seikkailukirja, mutta se on myös tarinankerronnan juhlaa, koska tarinoistahan - tai jutunkerronnasta - kaikessa on kyse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kirja sisältää seikkailun ohella myös hienon ja mielenkiintoisen tarinan. Minulle Piin elämästä ei muodostunut elämäni parhaimpia kirjoja, mutta hyvä lukukokemus se ehdottomasti oli :)

      Poista
  7. minkä ikäisille piin elämä on !?!?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kirja löytyy kirjastossa sekä nuorten- että aikuistenosastolta, joten sanoisinko, että se sopii parhaiten teini-ikäisistä ylöspäin. Miksei vähän nuoremmillekin, kuten alakoulun viimeisillä luokilla oleville, jos ei kovin herkkä ole :)

      Poista