12.8.2012

Marina Lewycka: Meidät kaikki on tehty liimasta


Sain Marina Lewyckan kirjan Meidät kaikki on tehty liimasta Ota riski ja rakastu kirjaan -haasteen myötä La petite lectricen Katrilta luettavakseni. Nyt on sitten ensimmäinen kolmesta haastekirjasta luettu!

Meidät kaikki on tehty liimasta kertoo nelikymppisestä liima-artikkeleita kirjoittavasta Georgiesta, jonka mies on jättänyt hänet, 16-vuotias poika Ben viettää aikaansa lähinnä tietokoneen ruutua tuijottaen ja tytär Stella asuu jo omillaan. Eräänä päivänä Georgie tutustuu lähistöllä asuvaan rouva Shapiroon ja tämän kissalaumaan. Erikoisen luonteensa lisäksi rouva Shapirolla tuntuu olevan vaikeuksia monen eri tahon kanssa, missä Georgie tulee sopivasti hätiin. Samalla Georgie alkaa pikku hiljaa selvitellä vanhan naisen kiinnostavaa menneisyyttä.

Georgien perheen ja rouva Shapiron lisäksi kirjassa on runsaasti sivuhahmoja, kuten
 Georgien vanhemmat ja työtoverit, pari kiinteistövälittäjää, palestiinalaisia remonttimiehiä ja sosiaalityöntekijöitä. Kirjassa riittää myös tapahtumia ja sivujuonteita aina Georgien pojan oudosta käyttäytymisestä Lähi-idän nykytilanteeseen. Aluksi minua viehätti kirjan aiheiden ja teemojen runsaus, etenkin kun tapahtumat on kuvattu varsin humoristiseen sävyyn. Mutta sitten kun kirja välillä siirtyy käsittelemään Israelin lähihistoriaa ja nykytilaa sekä juutalaisten menneisyyttä, se saa vakaviakin piirteitä. Mielestäni hervottoman hauskan ja vakavan kerronnan yhdistäminen on kirjassa ontuvaa, vastakohdat eivät tällä kertaa täydennä toisiaan. Loppua kohden runsaus alkoi jo hieman ärsyttää, varsinkin kun joillakin tapahtumilla ei oikein tuntunut olevan merkitystä tai niitä ei ainakaan viety kunnolla loppuun asti. Voin siis sanoa nauttineeni kirjan alkupuolesta hyvinkin paljon, lopusta taas en.

Kirjan hahmoista jäi ristiriitainen olo. Moni hahmo jäi varsin pintapuoliseksi ja väliin hahmot tuntuivat varsin epäuskottavilta, väliin taas hyvinkin uskottavilta. Olisivat edes olleet jompaa kumpaa. Silti pääosin pidin henkilöiden kirjavuudesta. Pidin siitä, että ne olivat niin erilaisia keskenään, huolimatta epäuskottavuudesta ja muusta. Kirjan pelasti kuitenkin eniten sen hulvaton, arkinen huumori, vaikka sekin alkoi hieman kuihtua kokoon tarinan loppua kohden.

Ei, en rakastunut kirjaan, mutta pidin siitä sen verran, että kirjailijana Lewycka alkoi kiinnostaa. Täytyy jossain vaiheessa lukea hänen muut suomennetut teoksensa. Kiitos siis Katrille!

Kirjasta on kirjoitettu myös seuraavissa blogeissa: La petite lectrice, Kulttuuri kukoistaa ja Kirjojen keskellä.

 
Marina Lewycka: Meidät kaikki on tehty liimasta (We Are All Made of Glue, 2009)
Suom. Arja Kantele
Sammakko 2011, 417 s.

4 kommenttia :

  1. Kirjoitit tästä kyllä hyvin! Minäkin olisin kaivannut kirjaan jonkinlaista "puhdistusta" kaikesta ylimääräisestä. Tässä oli hirveästi potentiaalia ja ideaa, mutta toteutus on jäänyt vähän puolitiehen tai oikeastaan se punainen lanka on hukutettu vähän liiankin monen hyvän idean jalkoihin. Kirjailijassa on huimasti potentiaalia, mutta tämä ei ehkä ole hänen paras teos. Tiedä häntä, kun en ole vielä ehtinyt enempää lukea.

    Kiva, että kiinnostuit kirjailijasta. Uskon, että Lewyckasta tullaan vielä kuulemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, punaisen langan puuttuminen oli tässä kirjassa yksi niitä häiritsevimpiä tekijöitä. Kirjassa kyllä poukkoillaan siellä sun täällä, kiinnostavissakin aiheissa, mutta jotenkin se kaiken kokoava liima jäi kuitenkin puuttumaan, vaikka muuta voisi kirjan nimestä päätellä. Mutta täytyy tosiaan joskus kokeilla Lewyckan muita kirjoja, jospa niistä pitäisi enemmän :)

      Poista
  2. Aivan samaa mieltä. Etenkin Georgien pojan osuus tuntui irralliselta, mutta monta muutakin puolitiehen jäänyttä viritelmää tästä löytyi. Mutta silti tykkäsin tästä, etenkin siitä huumorista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli sellainen aivan hyvä kirja, mielellään luin, mutta parannettavaakin olisi ollut :)

      Poista