22.7.2012

Sarah Winman: When God Was a Rabbit


"I listened to the bell again, whispering across the waves, calling, calling. I licked my fingers and scrunched the tin foil up into a ball.
'Do you think a rabbit could be God?' I asked casually.
'There is absolutely no reason at all why a rabbit should not be God.'"

Sarah Winmanin esikoiskirja When God Was a Rabbit on tarina nuoresta Ellystä, hänen lapsuudestaan 60- ja 70-lukujen Englannissa, Essexissä ja Cornwallissa. Se on myös tarina hänen hieman eriskummallisesta perheestään ja ystävistään. Mutta ennen kaikkea se on kertomus sisarusten välisestä rakkaudesta, voimasta, joka kantaa Ellyn ja Joen noista helteisistä lapsuuden kesäilloista aikuisuuden kovaan maailmaan, esteistä huolimatta. Ellyn, Joen ja heidän lähipiirinsä elämä tuntuu ajoittain olevan täynnä vastoinkäymisiä, mutta aina on mahdollista aloittaa ihan kokonaan alusta.

Olen lukenut yhden vuoden parhaimmista kirjoista! Voin sanoa sen jo nyt, keskellä heinäkuuta. Luin kirjan käytännössä kahden päivän aikana, englanniksi, mitään muuta en halunnut tehdä kuin uppoutua Ellyn maailmaan. Tunnen olevani kirjan sivuilla vieläkin enkä haluaisi päästää irti. En muista milloin viimeksi olisin ollut näin vahvasti jonkin kirjan lumossa.

Enkä tiedä mistä aloittaisin. Kirjan juonen selostamisen jätin tarkoituksella tyngäksi, pintapuoliseksi, sillä tämä kirja pitää kokea itse. Kaikki ne pienet, ehkä merkityksettömätkin sanat, mutta myös ne suuret lauseet, jotka saavat lukijan haukkomaan henkeään. Kirja on täynnä yllätyksiä eikä lukija voi ikinä tietää, mitä seuraavalla aukeamalla tapahtuu. Se on yhtä aikaa sekä lämmin että kylmä, pehmeä ja kova. Ensin olin tikahtua nauruun, sitten kyyneliin, joskus molempiin yhtä aikaa. Yllätyksellisyytensä, erikoisten henkilöidensä ja tragikoomisuutensa vuoksi When God Was a Rabbit muistuttaa minua John Irvingin, yhden suosikkikirjailijani, teoksista. Winman nousee siis aika huippuun seuraan, pelkästään esikoiskirjansa avulla!

Kirja on jaettu kahteen osaan: ensimmäinen osa kattaa Ellyn lapsuuden 60-70-luvuilla, toinen osa Ellyn aikuisuuden vuosisadan vaihteen Lontoossa. Lapsuus sekä sen kipeät että lämpimät muistot ovat koko ajan läsnä Ellyn ajatuksissa, niin myös veli Joe ja Ellyn elämään palannut lapsuudenystävä Jenny Penny. Pidin enemmän kirjan ensimmäisestä osasta. Se on hauskempi, lämpimämpi, ei niin jyrkkä. Kaikki näytetään lapsen silmien kautta. Aluksi toinen osa, aikuinen Elly, tuntui vieraalta, mutta totuin ja rakastuin myös siihen. Maailma näyttäytyy siinä todellisempana ja kylmempänä, sitä ei enää hallitse lapsuuden taianomainen tunnelma.

Vaikka When God Was a Rabbit on sekä kamala että ihana, päällimmäiseksi tunteeksi jää ihana. Sitä ihanuutta on hankala kuvata sanoin, se täytyy kokea ja tuntea. Sen lisäksi, että kirja kertoo kauniilla tavalla lapsuudesta, perheestä, rakkaudesta sekä ystävyydestä, se kertoo myös menetyksistä, ulkopuolisuudesta ja erilaisuudesta - siis monista tutuista teemoista, mutta niin erilaisen hienolla tavalla. Kirja on myös todellinen page-turner, tarina on täynnä sekä ihmeellisiä että järkyttäviä tapahtumia. Upea, kerta kaikkiaan järkyttävän upea kirja!

When God Was a Rabbit julkaistaan syyskuussa suomeksi nimellä Kani nimeltä jumala. Toivottavasti suomennos onnistuu tavoittamaan kirjan kauniin kielen ja sadunomaisen tunnelman. Jään odottamaan kanssabloggaajien arvioita kirjasta, yhtäkään en vielä löytänyt.

Kahdestoista luettu teos TBR 100 -listaltani.

✩✩✩✩✩

Sarah Winman: When God Was a Rabbit
Headline Review 2011, 325 s.

17 kommenttia :

  1. Kirjassa oli todellakin monia teemoja, mutta ehkäpä juuri siksi sitä oli vaikea laskea käsistään. Aina teki mieli lukea vielä yksi luku. Tämä on yksi parhaista tänä vuonna lukemistani kirjoista, ja vielä puoli vuotta lukemisen jälkeen kirja on kirkkaana mielessäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli muuten kivat lyhyet luvut, senkin vuoksi lukeminen sujui nopeasti! Ja tosiaan, kirjaa ei voinut millään laskea käsistään, koko ajan sattui jotain yllättävää, josta halusi tietää lisää. Ihana kirja!

      Poista
  2. Kuulostaa kyllä hyvältä! Varsinkin vertaus Irvingiin! Minun täytyy tosin varmaan odotella suomennosta, ellen vihdoinkin kokeilisi miten lukeminen englanniksi sujuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli minusta ihan suhteellisen helppoa englantia. Välillä en kaikkia sanoja ymmärtänyt, mutta se ei häirinnyt kokonaisuutta :) Joka tapauksessa suosittelen tätä sulle kovasti, luulen, että pitäisit!

      Poista
  3. Mä luin tätä ehkä 55 sivua ja sitten tuli jotain muuta ja nyt olen odottanut hetkeä lukea kokonaan alusta - en usko pääseväni tunnelmaan takaisin muuten kuin aloittamalla uudelleen.

    Kiinnostavaa lukea että ihastuit näin paljon! Ja noiden lukemieni sivujen perusteella kuvast hyvin kirjaa, joka on jollain tapaa erityinen juurikin tunnelmaltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti oikea hetki tulee pian ja ihastut sinäkin kirjaan :)

      Poista
  4. Onpas mielenkiintoisen kuuloinen kirja!! Hmm... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen tämä todella olikin, suosittelen kovasti :)

      Poista
  5. Wau, kuulostaa upealta teokselta! Tämän haluan lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja jää taatusti pitkäksi aikaa mieleeni ja yhä on sellainen olo, että tämä tulee olemaan tämän vuoden parhaimpia lukemiani kirjoja, luultavasti jopa paras! Jään innolla odottamaan sinun mielipidettäsi tästä :)

      Poista
  6. Vau! Olen juuri lukemassa tätä suomeksi ja ensimmäisten reilun sadan sivun perusteella olen aivan myyty. Minullekin muuten tuli Irving mieleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että olet pitänyt! Olen niin odottanut muiden bloggaajien arvioita tästä, että on ihanaa päästä lukemaan niitä ja fiilistelemään vielä kirjan tunnelmia :)

      Poista
  7. Minä rakastuin kirjaan (suomennokseen) <3 Itse asiassa tiesin rakastuvani siihen kun olin vasta ensimmäisellä sivulla. Hämmästyttävää... Vaikka kirjassa oli paljon hienoja henkilöitä ja rankkojakin teemoja ei kirja tuntunut raskaalta vaan lempeältä, lämpimältä ja yksinkertaisesti ihanalta :) Taisin lukea tämän lukuvuoteni parhaan kirjan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että sinäkin ihastuit! Minusta on ollut mukavaa huomata suomennoksen lukeneiden arvioista, että suomennos on onnistunut ja kieli on ollut hyvää. Rakastin kieltä tässä alkuperäisessä niin paljon :)

      Toivottavasti kirja on vuoden lopulla monen top-listoilla! Ainakin toivon niin. Minulla se mitä todennäköisimmin on ykkösenä :)

      Poista
  8. Varasin tämän vihdoinkin kirjastosta, kun sinä ja monet muutkin ovat tästä arvostelujen perusteella niin paljon tykänneet. Kohta sitten pitäisi nähdä, tykkäänkö minäkin.

    VastaaPoista
  9. Luin Winmanin uusimman eli Merenneidon vuoden. Liitin tekstini loppuun myös Kanin. Pidin Kanista enemmän. Pidin Kanista valtavasti. Odotin ehkä sen takia liikaa uudelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä tulla lukemaan juttusi Merenneidon vuodesta. Luin sen itse alkukielisenä viime elokuussa. Minäkin pidin enemmän Kanista, mutta ei tämä Merenneitokaan huono ollut!

      Poista