19.6.2012

Eero Kuparinen: Aleksandriasta Auschwitziin. Antisemitismin pitkä historia


Yksi historian suurimpia ja kiinnostavimpia kysymyksiä on varmasti se, että miksi Hitlerin natsi-Saksassa vainottiin juutalaisia ja miksi juuri heitä? Miten vainoaminen pääsi johtamaan kansanmurhaan? Eero Kuparisen Aleksandriasta Auschwitziin. Antisemitismin pitkä historia kertoo vastaukset näihin ja moneen muuhun aiheeseen liittyvään kysymykseen. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen koko antisemitismin historian kattava julkaisu aiheesta.

Kirja lähtee liikkeelle jo antiikista. Kyllä, silloinkin esiintyi jo juutalaisvastaisuutta tai -vihaa, mutta vielä antisemitismistä puhuminen voi olla liioiteltua. Antisemitismiin johtaneet syyt eivät ole yksiselitteiset, vaan tarjolla on useita, toisiinsa limittyviä selitysmalleja. Yksi selitysmalli on juutalaisten erilainen asema muiden kansojen keskuudessa. Juutalaiset ovat kautta aikojen olleet vähemmistö valtaväestön joukossa, hieman kummallinen ryhmä, joka on eristäytynyt muista. Juutalaisten poikkeavuus ja eristäytyminen ovat useiden tutkijoiden mukaan syitä, jotka ovat johtaneet antisemitismiin.

Toinen selitys löytyy juutalaisten taloudellisesta asemasta. Kaikki juutalaiset eivät ole olleet rikkaita, mutta on merkillepantavaa, kuinka tyypillistä heille on ollut toimia esimerkiksi rahatalouden piirissä. Esimerkiksi rahanvälittäjänä toiminut juutalainen voidaan nähdä välittäjävähemmistöön kuuluvaksi. Eliitti hyödynsi rahataloudessa toimivia juutalaisia sekä taloudellisesti että poliittisesti ja massojen viha kohdistui eliitin asemasta välittäjävähemmistöön, juutalaisiin. Kautta historian juutalaiset ovat olleet sopiva syntipukki massoille jos asiat ovat menneet huonosti. Etenkin uudemmalla ajalla on selkeästi nähtävissä se, että jos valtiolla on mennyt taloudellisesti huonosti, antisemitistiset puolueet ja järjestöt ovat kasvattaneet suosiotaan ja päin vastoin.

Myös kristinusko on ollut tärkeä tekijä antisemitismin synnylle: Juudas Iskariot, joka kavalsi Jeesuksen, oli juutalainen. Kristinusko on ollut hyvin suvaitsematon muita uskontoja kohtaan ja se suhtautui myös juutalaisiin kielteisesti. Toisaalta katolinen kirkko myös suojeli juutalaisia sikäli, ettei se sallinnut heihin kohdistuvaa väkivaltaa. Katolinen kirkko menetti kuitenkin otettaan Euroopasta uudella ajalla eikä sen sanalla ollut enää paljoa merkitystä.

Tästä kirjasta kirjoittamista voisi jatkaa vielä vaikka kuinka, esimerkiksi erittelemällä syitä ensimmäisessä kappaleessa esitettyihin mielenkiintoisiin kysymyksiin, mutta jos ne ja aihe kokonaisuudessaan kiinnostavat, kehotan tutustumaan itse kirjaan. Sen kansien väliin on sisällytetty kaikki olennainen tieto antisemitismin historiasta yli kahden vuosituhannen ajalta. Kuparinen kirjoittaa hyvin havainnollistavasti, mutta paikoitellen teksti on hieman köykäistä ja poleemista. Lukemista väsyttää kahdelle palstalle jaettu teksti (ainakin jos kirja täytyy lukea tenttiä varten!), mutta melko runsas kuvitus piristää. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kirja mielenkiintoisesta aiheesta.

✩✩✩

Eero Kuparinen: Aleksandriasta Auschwitziin. Antisemitismin pitkä historia
Atena 1999, 384 s.

6 kommenttia :

  1. Tämä kirja kiinnostaa, minusta tämä sama tematiikka on vallalla monessa kirjassa, eli epämiellyttävän hahmon tausta tuodaan esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paha ja pahuus tuntuvat aina kiinnostavan ihmisiä. Ja tässä kirjassa sitä kyllä riittää, mutta pohditaan hieman myös juutalaisten omaa osuutta asiaan.

      Poista
  2. Itse jaksan lukea uskonnoista täysin historiallisesta näkökulmasta kun en ole edes minkään kirkon jäsen. Jos esim varhaiskristillisyys ja alkukirkko yms. kiinnostaa niin suosittelen lukemaan esim. Elaine Pagelsin tuotannosta vaikka Gnostilaiset Evankeliumit. Valaisee hienosti mm. naispappeuden historiaa ja yleisesti aikansa raamatun kasaamista. Antisemitismiin sain yliannostuksen (ja koko natsiaiheeseen) kun vuosien etsinnän jälkeen kirjahyllyyni hankkiutui Leon Goldensohnin kirjoittaman Nürnbergin Haastattelut jossa tämä juutalainen psykologi pääsi haastattelemaan verekseltään tuomittuja natsirikollisia mm. Julius Streicheria. Teollisen joukkotuhonnan ammattilaiset Rudolf Höss ja Fritz Sauckel täytti sitten mun ns. vatini ja päätin että aihepiiri jää pitkäksi aikaa tauolle.


    http://artotee.blogspot.fi/2010/10/nurnbergin-haastattelut-nuremberg.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen kiinnostunut uskonnoista lähinnä historialliselta kantilta, kun en itsekään mitään uskontoa edusta ja opiskelen historiaa. Tosin mikään intohimoni uskonnoista kertova historia ei ole :) Kiitos paljon kirjavinkeistä! Itsekin olen jo hieman kyllästynyt natsiaiheeseen ja toiseen maailmansotaan, koska joskus tuli luettua paljon etenkin juutalaisten kärsimyksiin liittyviä fiktiivisiä kirjoja. Tosin kirjastosta on nyt lainassa eräs tosikertomus toisesta Frankin perheestä, joka pelastui, mutta en tiedä miten pian jaksan ryhtyä sen pariin tämän luettuani. Voisi tulla pieni yliannostus!

      Poista
  3. Jeesus tai oikeammin Joosua oli juutalainen myös, samoin kaikki hänen kanssaan kulkeneet opetuslapset. Juudas-nimi petolliselle annettiin myöhemmin (joka merkitsi juudealaista so. juutalaista), kun alkukirkko halusi irrottautua juutalaisuudesta ja esim. Paavalin myötä perustaa kokonaan oman lahkon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, koko porukkahan oli nimenomaan juutalaisia. Se vain tuntuu unohtuneen antisemitisteiltä historian varrella.

      Poista