25.5.2012

Paul Murray: Skippy Dies


Irlantilaisen Paul Murrayn romaani Skippy Dies on ensimmäinen kirja, jonka luin englanniksi tänä vuonna. Pelkästään kielen vaihtaminen toi mukavaa vaihtelua lukemiselleni, sillä se on tuntunut vähän junnaavan paikallaan, vaikka kesälomakin on jo alkanut. Tätäkin kirjaa luin pienen ikuisuuden eli vielä en englantia lue kuin omaa äidinkieltä, mutta sujuvasti se silti eteni.

Skippy Dies alkaa siitä, kun irlantilaisen katolisen poikakoulun, Seabrook Collegen, oppilas Daniel "Skippy" Juster kuolee kesken donitsinsyöntikilpailun. Miksi Skippy kuolee? Mitä on tapahtunut ennen sitä? Murray alkaa punoa auki tapahtumia ennen Skippyn kuolemaa, mutta kaikkea kirjailija ei tarinassaan paljasta. Pieniä asioita jää myös lukijan pohdittavaksi.

Skippy Dies on hyvin tragikoominen romaani. Siinä missä koulupoikien älynväläykset ja mitä hassuimmat tempaukset naurattavat, niin esimerkiksi erinäisiä lääkkeitä laihdutuspillereinä käyttävät tytöt ja muut huumeseikkailut taas surettavat. Murray on taitavasti kutonut yhteen nämä molemmat puolet. Jos Murrayn taitavuudesta vielä jatketaan, niin hän on myös onnistunut saamaan kaikki kirjan lukuisat eri teemat yksien kansien väliin (tai tässä tapauksessa kolmien kansien, minun painokseni kun on tuollainen kaunis kolmen kirjan boksi). Kirjassa käsitellään monia suuria asioita: poikien välistä ystävyyttä ja kasvua, kuolemaa, huumeita, syömishäiriöitä, sydänsuruja (niin aikuisten kuin nuortenkin), valtaa, kvanttimekaniikkaa... Luetteloa voisi jatkaa vielä pitkään.

Kirjassa on myös mittava määrä henkilöhahmoja ja näkökulmakin vuorottelee usean eri henkilön välillä. Keskeisimpiä ovat kuitenkin itse Skippy, hänen nero ja lihava ystävänsä Ruprecht, huumekoukussa oleva Carl, historianopettaja "Howard the Coward", ranskan kielen opettaja Father Green, kaunis Lori, johon Skippy on ihastunut, ja koulun varsinaista rehtoria tuuraava "the Automator". Skippy Dies ei siis pelkästään keskity nuoriin yksityiskoulun oppilaisiin vaan myös heidän opettajiinsa. Kaiken keskipisteenä on kuitenkin Skippy ja kaikki muut mainitut henkilöt kietoutuvat häneen, tavalla tai toisella.

Tämän kirjan rakenne piti yllä mielenkiintoani. Asioita ennen Skippyn kuolemaa paljastetaan vähitellen ja aika vähäeleisestikin. Mihinkään kunnon jännitysmomentteihin en törmännyt, mutta sain silti yllättyä. Miksikään supersuosikikseni kirja ei noussut, ei ainakaan vielä heti kirjan luettuani, sillä yli 650-sivuiseksi se oli ihan hieman liian pitkä. Sieltä täältä olisi voinut nipistää joitakin asioita pois. Uumoilen silti, että kirja tulee jäämään mieleeni pitkäksi aikaa, sillä viimeisen osan kannet suljettuani mielessäni pyöri vain yksi sana: miksi?

Skippy Dies on viides TBR 100 -listani luettu teos.

Lue myös mitä mieltä Kirjavan kammarin Karoliina oli kirjasta!

✩✩✩✩

Paul Murray: Skippy Dies
Faber and Faber, Inc. 2010, 661 s.

14 kommenttia :

  1. Jänskää! Jos törmään tähän jossain niin saattaisinpa lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaisempi kirja vähään aikaan, joten jo senkin puolesta voin suositella jos sinullakaan ei tule tämän tyyppistä luettua usein :) Ja koulumaailmaan sijoittuvat romaanit ovat jostain syystä kamalan kiinnostavia - tosin tässä ei niitä itse oppitunteja hirveän paljon kuvailtu, mutta muuten kyllä Seabrook College tuli hyvin tutuksi!

      Poista
  2. Tämä jotenkin kutkuttais lukea alkuasetelman perusteella, mutten tiedä kutkuttaako tarpeeksi. Varsinkin kun englanniksi lukeminen ei ole se helpoin nakki mulle. Mutta kiintoisa arvio!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, harmi ettei tätä ole suomennettu! Mutta ehkä lähitulevaisuudessa? Minunkin englannintaitoni olivat tässä välillä vähän koetuksella kun puhuttiin kvanttimekaniikasta ja fysiikasta ja sellaisesta, mikä suomeksikin menee vähän ohi :D Mutta pääpiirteissään asiat aina ymmärsi ja dialogi oli helppoa englantia, joten ei mikään liian vaikea kirja luettavaksi vaikkei pro englannissa olisikaan :)

      Poista
  3. Vaikuttaa koko ajan mielenkiintoisemmalta tämä kirja! Koulumaailma nyt kiinnostaa jo työn puolesta ja kuulostaa hyvältä tämä eri teemojen nitominen. Lukulistalle siis, kiitos Laura!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaisia teemoja ja aiheita tästä kirjasta todella löytyy, mutta hyvin sujuvasti yhdistettyinä :)

      Poista
  4. Tämähän vaikuttaa kiintoisalta! :)
    Itse en lue englanniksi yhtään, vaikka kielitaidon puolesta aivan hyvin voisin. Syksyn kirjoituksia varten tosin hyllyssä odottaa Anna Karenina englanniksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, Anna Karenina englanniksi, kuulostaa haastavalta projektilta :) Minä yritin joskus lukea sitä suomeksi, mutta en paljoa alkua edemmäs päässyt. Olin silloin kyllä paljon nuorempi, joten voi johtua siitä.

      Tämä minun englanniksi lukeminen lähti liikkeelle viime kesänä, kun halusin jotenkin panostaa myös syksyn englannin kirjoituksiin. En tiedä oliko siitä apua, mutta hyvä että tein niin. Nyt on paljon varmempi olo lukea englanniksi kun sen on aloittanut :)

      Poista
  5. Täytyy nostaa hattua, 650 sivua englanniksi on jo melkoinen suoritus :D
    Toisella kielellä lukeminen on aina jännä kokemus, tekstin etenemisen ohessa huomaa usein myös ajattelevansa englanniksi. Silti, ainakin omasta mielestä, englanniksi lukiessa ite lukukokemus ei ole niin mielikuvituksellinen...vaikea selittää mitä ajan takaa. Ja ehkä se on sitäkin,että suorastaan rakastan kotimaista ilmaisua, kun se on rikkaimmillaan, saa niin paljon irti. Mutta Skippy on laitettava muistiin!

    (mukava löytää taas yksi oululainen kirjabloggari!):P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih jep, tätä aiemmin olen lukenut englanniksi vain suht ohuita kirjoja, esimerkiksi pari Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -kirjaa. Ne ovat simppeliä englantia, niistä oli hyvä aloittaa. Mutta ei se tämäkään liian vaikeaa kieltä ollut, mutta eteni toki hitaammin kuin jos olisin lukenut suomeksi.

      Taidan ymmärtää mitä ajat takaa tuolla mielikuvituksellisella. Tai minulle siitä tulee mieleen se, että englanniksi lukiessa harvoin ymmärtää ihan jokaista sanaa ja jokaista ilmaisua kun taas suomeksi nyt yleensä ymmärtää kaiken. Siksi lukukokemus ei välttämättä ole niin mielikuvituksellinen kuin suomeksi luettaessa, yksinkertaisesti koska jotkut jutut voivat mennä ohi vaikkei niillä olisikaan mitään ratkaisevaa merkitystä juonen kannalta.

      Hei kivaa tosiaan törmätä yhteen oululaiseen, meitä ei taida kovin montaa olla täällä kirjablogimaailmassa :) Tulenpa blogisi lukijaksi, vaikuttaa nimittäin hyvältä!

      Poista
  6. Kivaa, että pidit tästä sinäkin! Minä muistelen kirjaa edelleen todella suurella lämmöllä. Ehdottomasti yksi viime kirjavuoteni kohokohtia! Ja niille, jotka pitävät äänikirjoista, suosittelen tätä kuunneltavaksi, sillä lukija oli tässä aivan mainio ja teki kirjan kuuntelemisesta juhlaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tämä jää varmasti mieleen. Hyvin erilainen kirja pitkästä aikaa!

      Poista
  7. Minä olen lukenut näistä kirjoista ensimmäistä kertaa maininnan varmaan Karoliinan blogista ja sen takia (ja "hauskan" nimen ansiosta) ne ovat jääneet vähän kummittelemaan. Nyt sinun postauksestasi sain vähän tarkemman kuvan kirjoista, ja mielenkiintoiselta vaikuttaa edelleen :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lukemaan ja jos omaksi aiot tämän joskus hankkia, niin tuo kolmen kirjan boksi on kyllä kirjahyllyn kaunistus :)

      Poista