Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia


Marraskuun synkkinä iltoina on ihana kaivautua peiton alle ja lukea pitkästä aikaa Muumeja! Blogini luetuimpia tekstejä on tässä kuussa ollut, ei kovin yllättättäen, Muumilaakson marraskuu, joten siitä inspiraatio Näkymättömään lapseen, joka vielä lukemattomana hyllystäni löytyi.

Näkymätön lapsi on erilainen Muumi-romaani, koska se koostuu yhdeksästä eri tarinasta: Kevätlaulu, Kamala tarina, Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin, Maailman viimeinen lohikäärme, Hemuli joka rakasti hiljaisuutta, Kertomus näkymättömästä lapsesta, Hattivattien salaisuus, Sedrik ja Kuusi. Näistä kertomuksista suosikkejani ovat Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin, Kertomus näkymättömästä lapsesta, Hattivattien salaisuus ja Kuusi.

Ensiksi mainitussa suosikissani kerrotaan meren vieressä rumassa talossa asuvasta pelokkaasta Vilijonkasta, joka voittaa pelkonsa hurjan myrskyn riepotellessa hänen taloaan. Kertomus näkymättömästä lapsesta (Ninnistä) on varmasti monille tuttu. Ninnin rohkaistuminen ja sen myötä näkyväksi tuleminen on ihana tarina. Hattivattien salaisuus taas mielestäni poikkeaa kovasti kirjan muista tarinoista. Siinä Muumipappa lähtee omille teilleen ja päätyy tylsyyksissään hattivattien pienen veneen kyytiin. Matkan aikana pappa löytää itsensä ja tarkoituksensa. Kirjan viimeinen kertomus, Kuusi, on ihana, koska kertomuksessa on Muumeille ominaista hulvatonta huumoria ja joulun taikaa, mikä sopii erinomaisen hyvin tähän aikaan vuodesta.

Nyt kun Näkymätön lapsi on luettu, Muumi-romaaneista minua odottaa enää Muumipappa ja meri. Ensimmäisen Muumi-romaanini (Muumipapan urotyöt) luin reilu vuosi sitten eli tosiaan vasta aikuisiällä ja se on siitä asti pysynyt suosikki-Muuminani. Se jää nähtäväksi, että luenko Muumipapan ja meren vielä tämän vuoden puolella!

✩✩✩✩

Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962)
Suom. Laila Järvinen
WSOY 2010, 167 s.

Tunnisteet: , , , , ,