Lukuisa: Jarmo Peltola: Lama, pula ja työttömyys : Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938

Minusta on hauskaa kirjoittaa blogiini kaikista lukemistani kirjoista, joten miksipä ei sitten myös tentti- ym. kirjoista? Varsinkaan kun tenttikirjamme eivät ole mitään oppikirjojen kaltaisia teoksia. En kuitenkaan aio analysoida niitä täällä sen kummemmin, sillä sitä saa tehdä opiskelujen puitteessa ihan liikaakin. Tuskinpa myöskään tulen kirjoittamaan kaikista lukemistani tenttikirjoista, en ainakaan niistä huonoista. Mutta Jarmo Peltolan väitöskirja Lama, pula ja työttömyys: Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938 sopii hyvin kirjablogiin esille tuotavaksi.

Peltolan tutkimuksen kohde on otaksuttavissa jo selvästi väitöskirjan nimestä. Yhdysvaltojen pörssiromahduksen aiheuttama maailmanlaajuinen lama saapui meille Suomeenkin 1930-luvulla. Väikkärissä Peltola tarkastelee laman vaikutusta tamperelaisten työläisten elämään. Tamperehan oli tuohon aikaan Suomen teollistunein kaupunki ja lama koetteli pahiten juuri työläisiä, ei maaseudun väestöä kuten saattaa erehdyksessä otaksua. Spesifimmin kirjassa tarkastellaan tamperelaisten työttömyyttä, erilaisia laillisia (vapaat työt, varatyöt, siirtomaatyöt) ja laittomia (irtolaisuus, prostituutio, varastelu, viinan trokaaminen) toimeentulomuotoja, sosiaaliturvaa ja laman vaikutusta perheeseen sekä syntyvyyteen.

Kun tämä kirja tuli minulle luettavaksi, en yhtään ajatellut aiheen voivan olla kiinnostava. En tainnut miettiä kirjan nimeä ihan loppuun asti, sillä kirjan aloitettuani innostuinkin siitä valtavasti! Kiitos Peltolan innostavan kirjoitustyylin ja kielenkäytön, sillä kyllä tästä aiheesta saisi hirveän puuduttavankin. Sosiaalihistoria muutenkin on minusta yksi mielenkiintoisimpia historian osa-alueita.

Väitöskirjan liitteestä löytyy mikrohistorian tason tutkimusta, 19 perhetarinaa, jotka Peltola on koonnut viranomaislähteistä. Sen vuoksi ne ovat hyvin kuivakoita ja hirveän luettelomaisia (ja en todellakaan lukenut niistä kuin muutaman). Tarinoista saa toki hyvän kuvan lama-ajan perheiden elämästä; siitä kuinka pätkittäistä työnteko saattoi olla monen vuoden ajan, kuinka helppoa oli vaikeassa tilanteessa tarttua pulloon ja kuinka huono hygienia ja ruoan monipuolisuuden puute aiheutti jatkuvasti sairauksia ja jopa kuolemaa, mutta lukijaystävällisiä tarinat eivät ole.

Lukuunottamatta perhetarinoita, kirja on hyvin selkeästi kirjoitettu ja siksi minusta on ilo suositella sitä blogissani. Jos aihe kiinnostaa, ei kannata pelätä kirjaa sen takia, että se on väitöskirja, sillä se on hyvin kansantajuisesti kirjoitettu ja varustettu runsaalla määrällä valokuvia ja tilastoja.

Sitä en osaa tarkkaan sanoa, että tuoko Peltolan tutkimus mitään uutta ja omaperäistä aiheeseen, sillä en ole kovin perehtynyt 30-luvun lamaan Suomessa tai lukenut mitään aikaisempia tutkimuksia, mutta ilmeisesti toimeentulokuvauksista ei ole aikaisemmin juuri kirjoitettu. Mutta tällaiselle kuin minä, peruspiirteet tai sitä vähemmän aiheesta tuntevalle, kirja on erittäin hyvä tietopaketti (Tampereen) työläisväestön toimeentulosta ja selviytymiskeinoista 30-luvun Suomessa.