2.4.2011

Day 2: A book that you've read more than 3 times

Tämä toinen päivä on jo haastava. En kuulu niihin, jotka lukevat kirjan useammin kuin yhden kerran. Jos päätän lukea kirjan toiseen kertaan, on edellisestä lukukerrasta jo kulunut useampi vuosi. En siis oikein keksi tähän kohtaan mitään muuta kuin lapsena lukemani kirjat, mutta niidenkin kohdalta en voi varmasti sanoa. Sellainen kutina minulla kuitenkin on, että olisin lukenut ainakin Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun ja Marjatta Kurenniemen Onnelin ja Annelin kootut kertomukset useammin kuin kolme kertaa läpi. Haluaisin lukea ne taas uudelleen monen vuoden jälkeen ja katsoa onko lapsuuden hohto säilynyt, joten jossain vaiheessa ne varmasti ilmestyvät tänne blogiinkin asti.

5 kommenttia :

  1. Olen lukenut samat kirjat monesti: Ensin lapsena, sitten nuorena opiskelijana (kun tuli koti-ikävä opiskelukaupungissa ;)) ja nyt äitinä lapsilleni. Ja kyllä niiden taika pitää edelleen!

    VastaaPoista
  2. Voi!, ei mikään ihme, että jouduin maakuntalehden haastattelemaksi kun myönsin Bo Carpelanin luentotilaisuudessa lukeneeni hänen kirjansa Axel KYMMENEN kertaa;-)

    Luen monet kirjat kahteen kertaan. Viimeksi Siri Hustvedtin iki-ihanan Kaikki mitä rakastin.

    VastaaPoista
  3. Katja, hyvä kuulla, toivottavasti minullekin taika vielä pitää :--) Olen tietysti tosi nuori vielä, joten eihän sitä tiedä kuinka monta kertaa olen jonkun kirjan lukenut, kun olen vaikkapa 50-vuotias (jos oikein innostun) :D

    Leena, KYMMENEN kertaa? Oijoi, sehän on jo saavutus, ainakin minun näkökulmastani :--D Kaikki mitä rakastin oli minustakin aivan hyvä. Ensimmäinen kirjani Hustvedtiltä, muttei blogiin asti ehtinyt kun luin sen ennen tämän perustamista. Viimeisin kirja, jonka luin toiseen kertaan, taitaa olla Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa. Olikohan se nyt viime vuonna vai toissa vuonna... Ensimmäisen kerran luin sen yläasteella, joten vuosien tauon taidan tarvita!

    VastaaPoista
  4. Juuri pähkäilin saman ongelman äärellä ja valintani oli lopulta täysi selvä. Tosin Waltarin Appelsiinin siemen olisi ollut yhtä itseoikeutettu, tavallaan...

    VastaaPoista
  5. Valkoinen kirahvi, hauskaa, että sinäkin olet nostanut esiin Lindgrenin kirjan! Minäkin ajattelin ensin, että tämä on tosi paha kysymys, mutta kyllä nuo lapsuuden suosikit lopulta sieltä nousivat esiin :--)

    VastaaPoista