10.4.2011

Day 10: Favourite classic book

Haluan tuoda esille kaksi klassikkoa, joista molemmista pidän todella paljon: L.M. Montgomeryn Annan nuoruusvuodet ja Sylvia Plathin Lasikellon alla. Molemmissa on upeaa miljöökuvausta, vaikkakin vastakkaista: Annassa maaseudun luonto ja Lasikellossa suurkaupunki. Molemmissa on myös nainen päähenkilönä. Sellaisiin kirjoihin osaan ehkä samaistua enemmän, sattuneesta syystä.

En ole lukenut montaa varsinaista klassikoiden klassikkoa. Tarkoitan tällä venäläistä klassikkokirjallisuutta, Jane Austenia, Mika Waltaria ja niin edelleen. Jopa Kiven Seitsemän veljestä ja Linnan Tuntematon sotilas ovat lukematta, ei niitä tarvinnut edes koulussa koskaan kahlata läpi. Jane Austeniltakin olen lukenut tasan kaksi kirjaa, Ylpeys ja ennakkoluulo ja Kasvattitytön tarina, enkä ollut niistä niin hirveän innostunut. Ehkä Brontën sisarukset voisivat toimia paremmin?

5 kommenttia :

  1. Minä taas en ole lukenut Austenia! Ja Waltari tyrehtyi pakkoluettuun Suureen Illusiooniin, joka oli niin tylsä että itketti :D Bronten siskotkin ovat jääneet minulta kerrassaan väliin, Tuntemattoman sotilaan sen sijaan olen lukenut viidesti ja se on kyllä lukukokemuksena hieno.

    Tuota Plathin kirjaa kaikki sen lukeneet kehuvat pilviin, sen kyllä voisin kuvitella lukevani :)

    VastaaPoista
  2. Jane Austenin Viisasteleva sydän on mielestäni paras, jos tykkää vähän traagisemmasta rakkaustarinasta. Emily Brontën Humiseva harju on hyvä, mutta Charlotten Kotiopettajattaren romaani ei uponnut kyllä muhun.

    Lue Sadan vuoden yksinäisyys ;) (haluan vain kuulla tuottaako se muillekin lähes fyysistä tuskaa, vai olenko ainut!)

    VastaaPoista
  3. Anna on aina Anna :). Lasikellon alla olen myös lukenut, mutta siitä on niin monta vuotta, etten oikein muista siitä mitään.

    Tykkään niin Bronten siskoista kuin Austenistakin. Austenin Neito vanhassa linnassa (Northanger Abbey) on vähän erilainen kuin muut austenit, koska se on goottilaisen romanssin parodiaa. Suosittelen lukemaan kaikkia Bronten siskoksia, Charlotteen tutustuminen kannattaa aloittaa Kotiopettajattaresta, Anneen Wildfell Hallin asukkaasta ja Emilyllahan on vain tuo Humiseva harju, joka onkin sitten ihan omanlaisensa.

    VastaaPoista
  4. Itse olen lukenut Humisevan harjun, joka oli ihan jees lukukokemus. En ole vielä niin lämmennyt tuon ajan naiskirjailijoihin, esim. Jane Austen on töksähtänyt Ylpeyden ja ennakkoluulon ensisivuihin. Toisaalta siitä on jo aikaa, ehkä pitäisi kokeilla nyt muutamien vuosien jälkeen uudelleen. Noloa myöntää myös se, että olen toki aloittanut Tuntematonta sotilasta, mutta jotenkin se vain etenee kuin etana. Tartun siihen aina, kun koen häpeää sen keskeneräisyydestä, mutta ilmeisesti turhan harvoin.. :-D Toisaalta Pohjantähden olen lukenut, ja se onkin oma suosikkini. Waltarin Suuri illuusio miellytti, mutta Sinuhea en ymmärrä lainkaan. Koristakoon siis kirjahyllyä :-D

    VastaaPoista
  5. Elma Ilona, klassikkoihin tarttumiseen on jotenkin niin suuri kynnys, kun sitä kuvittelee, että ne kaikki ovat tylsiä ja vaikeita. Vaikka ei esimerkiksi Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo ole kumpaakaan! Silti pidän enemmän kirjasta tehdyistä leffoista ja tv-sarjoista, vaikka muuten kyllä olen enemmän kirjaihmisiä. Plathin Lasikellon alla ei myöskään ole tylsä tai vaikea, joten suosittelen tutustumaan siihen :--)

    Katri, juurikin Kotiopettajattaren romaani on ehkä mua eniten kiinnostava klassikko, ainakin näistä vanhoista naiskirjailijoista. Sadan vuoden yksinäisyys on ollut mun lukulistalla ainakin sen sata vuotta, kun se omassakin hyllyssä kummittelee :--D Koitan päästä siihen käsiksi mahdollisimman pian!

    Pienen mökin emäntä, Annaa ei ole voittanutta! Tai en tiedä Runotytöstä, se on seuraava projekti Annojen jälkeen :--D Kiitos vinkeistä! Kuten tuossa Katrillekin jo sanoin, Kotiopettajattaren romaani kiinnostaisi näistä eniten.

    Kaisa, noo äläpä nyt, minä en ole edes koskenut koko Tuntemattomaan sotilaaseen! Ehkä sinä saat sen vielä luettua tämän elämän aikana, sekin on jo hyvä saavutus :--D

    VastaaPoista