2.4.2011

Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina


Rakastan Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimoa ja se onkin yksi suosikkikirjoistani ikinä. Kun kuulin, että kirjailijalta on tullut uusi kirja, olen siitä asti halunnut lukea sen. Kirjastosta se lähti mukaani vasta jokunen aika sitten ja nyt se on luettu enkä tiedä mitä ajatella. Mutta katsotaanpa ensin mistä kirja kertoo:

Hänen varjonsa tarina alkaa siitä, kun Elsbeth-niminen nainen kuolee leukemiaan lontoolaisessa sairaalassa. Kuolemaansa ennen hän laati testamentin, jossa jättää henkilökohtaiset tavaransa, kuten päiväkirjansa ja kirjeensä, miesystävälleen Robertille ja loput - asuntonsa, huonekalunsa, vaatteensa - kaksoissisarensa Edien parikymppisille kaksostyttärille, jotka asuvat vanhempiensa kanssa Yhdysvalloissa. Kaksostytöt Julia ja Valentina eivät ole nähneet tätiään käytännössä koskaan, viimeksi nelikuisina vauvoina, ja testamentti ja sen ehdot tulevat heille täysin yllätyksenä.

Kun Julia ja Valentina täyttävät 21 vuotta, he matkustavat Lontooseen ja asettuvat asumaan kuolleen tätinsä asuntoon. Uusi ympäristö ja itsenäisyys aluksi lähentävät heitä toisiinsa, sitten loitontavat. Alakerran asunnossa edelleen asuva Robert viehättää Valentinaa ja yläkerran outo pakko-oireinen mies Juliaa. Pian kaksoset saavatkin huomata, etteivät ole uudessa asunnossaan kaksin, sillä kuolleen Elsbethin haamu on siellä heidän kanssaan. Elsbeth on mustasukkainen Valentinan ja Robertin lähentymisestä toisiinsa ja myöhemmin Valentinan pyyntö saa asiat aivan sekaisin. Tapahtuu jotain kauhistuttavaa ja täysin peruuttamatonta.

En tosiaan tiedä mitä ajatella tästä kirjasta. Suorilta käsin voin kuitenkin sanoa, että Aikamatkustajan vaimo on paljon parempi. Lue siis ennemmin se jos pohdit Niffeneggerin kirjoihin tutustumista. Molemmissa kirjoissa on mukana yliluonnollinen elementti: Aikamatkustajassa ajassa liikkumaan kykenevä mies ja Hänen varjonsa tarinassa aaveet. Kummassakin kirjassa yliluonnollisuus on aika luonnollista, ei mitään turhan räikeää, melkein kuin osa arkea muttei kuitenkaan aivan. Aikamatkustajassa se on kuitenkin vielä luonnollisemman tuntoista.

Hänen varjonsa tarina on koskettava, mutta vähän hätäinen. Jotkut tapahtumat ovat liian hätäisesti ja nopeasti selitettyjä ja ihmisten reaktiot välillä epäuskottavia ja nekin nopeita. Kummitusteema on mielenkiintoinen lisä arkisen kuvauksen keskelle ja se onkin tässä hauskaa, sillä tarinaa kerrotaan myös Elsbethin haamun näkökulmasta. Nautin erityisen paljon kohdista, joissa kuvaillaan Highgaten hautausmaata (Robert työskentelee siellä ja hänen sekä kaksosten asuintalo on ihan sen vieressä). Nyt kirjan luettuani haluaisin ehdottomasti vierailla kyseisellä hautausmaalla!

Lukukokemustani ja jännitystäni pilasi se, että arvasin jo melko alussa kirjaa erään tärkeän asian. Poikaystäväni taas arvasi erään toisen jutun pelkästään kertomani perusteella, hän ei edes ole lukenut tätä kirjaa! Kyllä minä tästä kirjasta silti pidin kohtalaisesti. Tarina lähtee hitaasti käyntiin, mutta itse asiassa minä pidin siitä hitaudesta, sillä loppu tapahtui liian kovalla vauhdilla.

Hänen varjonsa tarinasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Katja, Zephyr ja Jenni.  


Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina (Her Fearful Symmetry, 2009)
Suom. Paula Korhonen
Gummerus 2010, 471 s.

10 kommenttia :

  1. Hihii... bookkasin juuri perheelle kiertokäynnin Highgateen! Minäkin pidin hautausmaasta tässä kirjassa, joten kun Lontooseen ollaan menossa, sinne on pakko päästä.

    Hautausmaalla on muuten omat verkkosivut, käy kurkkimassa valokuvia jos haluat tunnelmoida ;-)

    VastaaPoista
  2. AIkamatkustajan vaimo on yksi minunkin lemppareistani. Pidin tästäkin kyllä kovasti, mutta ei tämä tosiaan samalle tasolle yltänyt kyllä kuin edeltäjänsä!

    VastaaPoista
  3. Booksy, hei ihan mahtava ajoitus! Raportoithan sitten käynnistäsi siellä, edes hieman? :--D En tullut edes ajatelleeksi, että hautausmaalla olisi nettisivut. Lähden heti tämän kommentin jälkeen kurkkimaan!

    Susa, minä hieman petyin tähän, mutta pidin silti. Hassu fiilis! Tämä ei kyllä samalla tavalla säväyttänyt kuin Aikamatkustajan vaimo. Ehkä se oli Aikamatkustajan vaimon traaginen loppu?

    VastaaPoista
  4. Pidän yleensä ns. realistisista kirjoista aikuisten kirjojen osalta, mutta luettuani muutamista blogeista tästä ja Aikamatkustajan vaimosta, kiinnostuin! Oletko lukenut Angela Carterin Maagista lelukauppaa? Se on yksi niistä kirjoista, joissa fantasia on "luonnollista", ja muutenkin mahtava kirja.

    VastaaPoista
  5. Minäkin arvasin liian aikaisin tärkeän asian - ehkäpä juuri sen saman jonka sinäkin. Se vähän pilasi lukutunnelman. Haluan, että kirja yllättää minut, eikä että minä yllätän kirjan. Onneksi kuitenkin ainakin minun tapauksessani on harvinaista arvata juonikuvioita.

    VastaaPoista
  6. Pienen mökin emäntä, minäkin pidän enemmän realistisemmista kirjoista, mutta nämä Niffeneggerin kirjat on hyviä poikkeuksia, suosittelen siis :--) En ole lukenut Maagista lelukauppaa. Kiitos vinkkauksesta, koska se googlettamani perusteella vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta!

    Sonja, luulen myös, että arvasimme saman asian! Harvemmin minäkään hoksaan ainakaan näin varhaisessa vaiheessa juonikuvioita. Leffojen suhteen olen vielä enemmän yllätettävissä, vähän tyhmäkin :D Siis jopa niin yllätettävissä, että The Prestige -elokuvaa katsoessani luulin parrakkaan Christian Balen hahmon olevan eri tyyppi kuin sama mies alussa ilman partaa. No ku se parta hämäsi... Olen saanut kuulla tästä monta kertaa :DD

    VastaaPoista
  7. Tuntuu, että tämä on hyvin yleinen kuvio: ihastus Aikamatkustajaan, sitten pettymys tähän. Niin se meni minullakin. Olin aivan Aikatkustajan lumoissa sitä lukiessani, vaikka siinäkin jälkikäteen analysoituna ontui selitys aikamatkustukselle. Tässä uudemmassa juuri mainitsemasi kiireisyys haittasi, vaikutti seiltä, että kirja oli pitänyt äkkiä saada julkaisukuntoon, eikä juonta ja muutakaan ollut ehditty kunnolla rauhassa hioa. Hautausmaasta pidin kovasti, toivottavasti Booksy antaa matkaraportin meille kaikille!

    VastaaPoista
  8. Kiitos tästä - en pitänyt Aikamatkustajan vaimosta mitenkään erityisen paljon (lähinnä se oli musta ylipitkä), mutta oli sentään siitä tehtyä leffaa parempi. Mietin, pitäisikö antaa tälle uudelle mahis, mutta näiden arvioiden perusteella varmaankaan ei...

    VastaaPoista
  9. En osaa lisätä tähän juuri mitään: Aikamatkustajan vaimo on monestakin syystä suosikkikirjojani. Pidän sen tarinasta, tunnelmasta, päähenkilöiden ammateista ja monesta, monesta muusta asiasta kirjassa. Odotin niin hurjasti tätä Hänen varjonsa tarinaa ja kävin jopa Helsingin Akateemisessa kuuntelemassa Audrey Niffeneggeria (tosi sympaattisen oloinen villapaitakirjailija :)), mutta itse kirja jäi kalpeaksi haamuksi (!) verrattuna tuohon Niffeneggerin esikoiseen.

    Kyllä minä Hänen varjonsa tarinastakin pidin, vaikka se olikin pettymys. Henkilöt ovat kiinnostavia, kaksosuus-teema sopii hyvin kirjaan ja Highgaten hautausmaan tunnelman kuvaus on omaa luokkaansa (Booksy, olen kade!). Mutta juoni ontuu ja on tosiaan paikoin ennalta-arvattava. Harmi.

    Kiitos linkityksestä!

    VastaaPoista
  10. Kirsi, hautausmaa oli kyllä kirjan parasta antia! Moni muukin asia oli kiinnostavaa, mutta se toteutus vain ontui. No, jospa Niffenegger uskaltaisi vielä joskus julkaista kolmannenkin kirjan ja jaksaisi viilata sen huolellisemmin :--)

    Ina, en enää itse muista, että oliko Aikamatkustajan vaimo minusta jotenkin liian pitkä (sivuja siinäkin kirjassa kyllä riittää), mutta jos oli, niin tarina taisi iskeä minuun sen verran kovaa, että pitkitys peittyi sen alle. Olisi ihan mielenkiintoista, jos tästäkin kirjasta tehtäisiin elokuva, sillä tästä kyllä saisi sen aikaiseksi, mutta en sitten tiedä kuinka hyvän. Aikamatkustaja oli leffana suhteellisen kökkö.

    Katja, hih, villapaitakirjailija :--) Aivan, tämä ei millään vedä vertoja esikoiselle. Vaikkei Aikamatkustajakaan ole mikään kirjallisuuden upeimpia teoksia ikinä, se on nimenomaan tunnelmaltaan, tarinaltaan ja traagisuudeltaan todella ihana ja viihdyttävä.

    VastaaPoista