2.1.2011

Mary Ann Shaffer, Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville


Puijasin vähän Vuoden 2010 parhaat -tekstissäni. Listasin nimittäin top 10 -listalleni Mary Ann Shafferin ja Annie Barrowsin Kirjallisen piirin perunankuoripaistoksen ystäville, vaikken sitä saanutkaan vuoden loppuun mennessä luettua vaan uudenvuodenpäivänä. Mutta suurimman osan kirjasta luin viime vuoden puolella, joten annan itselleni anteeksi. :--)

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville ei pahemmin liity ruokaan muuten kuin kirjallisen piirin nimen (ja sen syntytarinan) puolesta. Kirja kertoo toisen maailmansodan jälkeisestä elämästä Guernseylla, Kanaalisaarilla. Iso-Britannian mannerosa säästyi sodassa miehitykseltä, mutta Kanaalisaaret täyttyivät saksalaisista sotilaista ja heidän sotakalustostaan. Lontoossa asuva kolmekymppinen kirjailija, Juliet, kiinnostuu Guernseyn saaresta, sen historiasta, sota-ajasta ja tulevaisuudesta, saadessaan eräältä saarella asuvalta mieheltä kirjeen. Näin alkaa tiivis kirjeenvaihto Julietin ja saarelaisten kesken. Kirja onkin kirjoitettu kirjeromaanin muotoon, mikä tekee siitä hyvin henkilökohtaisen tuntuisen. Ihan kuin lukisi salaa muiden kirjeitä!

Olen kiinnostunut historiasta ja siksi oli erittäin mielenkiintoista lukea Kanaalisaarten kohtalosta toisen maailmansodan aikana, sillä en tiennyt kirjaa aloittaessani siitä yhtään mitään! Kirjan ihmiskohtalot ovat varmaan suurilta osin fiktiivisiä, mutta muuten historiankulku on paikkaansapitävää.

Vaikka kirjan kansi voi näyttää hieman imelältä ja hömppäkirjamaiselta, ei tämä sitä ole. Sanotaanko että kevyttä, mutta raadollista luettavaa. Kirjeromaanimuoto tekee kirjasta runollisen ja erilaisen luettavan. En itse ole tainnut koko lukuhistoriani aikana montaa kirjeromaania edes lukea. Mahtuupa kirjaan (tai pikemminkin kirjeisiin) huumoria ja romantiikkaakin sekä mielenkiintoisia hahmoja. Historiasta kiinnostuneiden lisäksi tämä sopii myös kirjallisuutta rakastaville: kirjeistä putkahtelee usein esiin eri kirjallisuusviitteitä. Muuan Oscar Wildekin on mukana tapahtumissa hyvin jännittävällä tavalla...

Hyvin suloinen ja herkullinen teos sotateemasta huolimatta!


Mary Ann Shaffer, Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville (The Guernsey Literary and Potato Peel Pie Society, 2008)
Suom. Jaana Kapari-Jatta
Otava 2010, 298 s.

11 kommenttia :

  1. Lauren, tämä on ollut aika pidetty kirja ja kansihan on ihanasti vanhanaikainen. Minullakin on kova kiinnostus historiaan, mutta tästä saaresta ja sen tapahtumista en tiennyt mitään. Kirjeromaanimuto voi aluksi tuntua oudolta, mutta siihen tottuu. Tämä on hyvin suloinen kirja ja kertoo vielä syvää tarinaakin.

    VastaaPoista
  2. Lainasin tämän joskus syksyllä, koska olin kuullut siitä niin paljon juttua. Mutta koska olen joskus niin laiska, niin en etukäteen yhtään tutustunut kirjan ideaan. Ja kun tajusin, että se on kirjeromaani, niin en jaksanut edes yrittää.

    Olen varmaan joskus lukenut jonkun kirjeromaanin jonka ensimmäiset luvut olen saanut miettiä pääni puhki, että mistä hitosta tää nyt mahtaa kirjoittaa ja kenelle ja mitä vittua ja lopulta luovuttanut.

    Anu Jaantilan Dear Sanna ja Love, Sam kirjat ovat ihan eri asia, vaikka kirjeitä muistaakseni pääasiassa ovatkin. Ne ovat sarjan toinen ja kolmas osa, joten henkilöistä on jo perillä.

    VastaaPoista
  3. Minulla on tämä hyllyssä odottamassa lukemista, lainasin kirjastosta hiljattain. Palaan siis lukemaan arviosi hieman myöhemmin ;)

    VastaaPoista
  4. Olen harkinnut tämän ostamista ihan omaksi asti kun vaikuttaa niin hyvältä ja sun arvostelu vahvisti mun odotuksia entisestään :)

    VastaaPoista
  5. Leena, joo minäkin pidän ihan hirveästi kannesta! Kirjemuotoon kirjoitettuna tämä on yllättävän selkeä. Jokaisen kirjeen alussa kun on aina keneltä kirje on ja kenelle se on osoitettu. Kirjeen lukemisen aikanakaan ei kovin helpolla tule unohdettua, että keneltäköhän tämä nyt oli ja kenelle, koska kirjeet ovat sen verran lyhyitä, että sivua tai maksimissaan paria kääntämällä voi tarkistaa henkilöt :--) Selkeydestä siis myös paljon plussaa!

    Janninna, ehkä nyt kiinnostuit tästä uudelleen? Suosittelen ainakin, mielestäni voisit tykätä! Vai onko kirjasuositukseni menneet kovin usein täysin mönkään haha? :--D Kuten edellä sanoin, tää on tosi selkeä kirjeromaani. Hei, oot niin hirveästi puhunut noista Anu Jaantilan kirjoista, että mun kai sit täytyy lukea ne!

    Naakku, arvosteluasi odotellessa :--)

    elise, kiva, että arvostelu vahvisti odotuksiasi! Kipin kapin ostamaan ja lukemaan, luulen ettet pety :--)

    VastaaPoista
  6. No älä nyt odota liikoja tuolta Jaantilalta. Aika perus suomalainen nuortenkirjailija. Mulla on vaan niissä kirjoissa sellainen monen vuoden nostalgiakerros päällä. Mun kaveri luki ekan niistä eikä tykännyt.

    Suomalainen täysin tavallinen tyttö lähtee Usaan vaihtoon. Sannaan on tosi helppo samaistua. Sitten se tapaa meksikolaistaustaisen Samin ja lopulta ne rakastuu. Sam on niin ihana ja mä olen jo monta vuotta kadehtinut niiden suhdetta.

    Ehkä mä kokeilen perunan kuoria uudestaan, jos se kävelee kirjastossa mua vastaan.

    VastaaPoista
  7. Janninna, mä oon sopivasti kiinnostunut tässä viimeisen puolen vuoden aikana enemmän nuortenkirjoista, joten saatanpa tykätä noistakin :--) Täytyy kokeilla!

    VastaaPoista
  8. Minä pidin tästä kirjasta kovasti kun luin sen keväällä 2009. Olin yksinäni Lontoossa työasioissa kuukauden, ikävöin perhettä ja luin arki-illat kirjoja. Tämä jäi mieleen yhtenä helmenä siltä ajalta; sopi jotenkin mahtavasti tunnelmaan ja kantoi kauas pois tympeästä hotellihuoneesta. Kirjeromaanin muoto sopi tähän todella hyvin, teki tarinasta elävän.

    VastaaPoista
  9. Booksy, on ihanaa kun kirjaan liittyy joku noin kiva muisto :--) Aivan, tämä ei kirja ei olisi kyllä toiminut muuna kuin kirjeromaanina!

    VastaaPoista
  10. Tämä on kiinnostanut minua mutten ole vielä tullut sitä etsineeksi käsiini, syystä että arvelin sen ehkä olevan turhan hömppää. Nyt kun tiedän että niin ei ole, en malta odottaa että saan lukea kirjan!

    VastaaPoista
  11. Elma Ilona, ei ollenkaan hömppää, kiinni vain :--)

    VastaaPoista