Voi miten ihastuttava, riemuisa ja söpö pieni kirja! Miksi en ole tätä jo pienenä lukenut, vaan tyytynyt piirrettyyn tv-sarjaan ja Muumi-sarjakuviin?
Muumipapan urotyöt kertoo Muumipapan nuoruusvuosien seikkailuista herra Fredriksonin, Juksun (Nuuskamuikkusen isä) ja Hosulin (Nipsun isä) kanssa. Miten he rakensivat Merenhuiskeen, mahtavan talolaivan, ja kohtasivat mitä eriskummallisimpia otuksia matkansa varrella. Lopuksi Muumipappa ylpeänä kertoo kuinka hän pelasti Muumimamman myrskyävän meren armoilta.
Ei voi kuin ihailla Tove Janssonin mielikuvitusta ja tarinankerrontataitoa. Eri hahmoilla on selkeät, omat persoonallisuutensa ja henkilögalleria on laaja. Huumori on ehdottomasti yksi kirjan kantavista voimista. Nauroin melkein joka aukeamalla jollekin hupsulle lausahdukselle tai tapahtumalle.
Minulle rakkaimmiksi hahmoiksi muodostuivat tahmatassut. Vai mitä muuta mieltä voi olla tästä kuvauksesta:
"Tahmatassu on seurallinen eläin, joka inhoaa yksinäisyyttä. Kulmahampaillaan se kaivaa jokien pohjaan vedenalaisia kanavia ja muodostaa sinne hyvin hauskoja yhdyskuntia. Se on taitava rakentaja, melkein yhtä etevä kuin minä. Enimmäkseen se on kiltti, mutta ei voi millään olla jyrsimättä ja purematta kaikkea tielleen osuvaa, varsinkaan jos tämä on sille uutta.
Tahmatassuilla on sitä paitsi eräs ikävä ominaisuus: se voi purra jotakin vaikka nenästä, jos nenä sen mielestä on liian pitkä. Käsitätte, että tämän kaiken tähden olimme levottomia, miten meidän kävisi."
Suosittelen Muumipapan urotöitä ihan jokaiselle ikään ja sukupuoleen katsomatta. Näin hitusen vanhempana tarinasta saa varmasti enemmän irti, ymmärtää merkityksiä, mutta ei kirja ole lapsellekaan hankalaa tekstiä. Plussaa siitä, että tekstiä rytmittävät Janssonin omat kauniit piirustukset.
Muita Muumi-kirjoja:
Muumipeikko ja pyrstötähti
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Taikurin hattu
Muumilaakson marraskuu
Nämä loputkin aion ehdottomasti lukea!
✩✩✩✩✩
Tove Jansson: Muumipapan urotyöt (Muminpappans bravader, 1950)
Suom. Laila Järvinen
WSOY 2008, 133 s.
Tunnisteet: klassikot, lastenkirjallisuus, muumit, omaksi ostettu / lahjaksi saatu, sadut, Tove Jansson
