28.11.2016

George Saunders: Joulukuun kymmenes


Olen jo pitkään halunnut lukea George Saundersin novelleja, etenkin kokoelman Joulukuun kymmenes. Sitten kävi tuuri ja se tuli vastaan Oulun Akateemisen kirjakaupan loppuunmyynnissä viime syksynä, vieläpä pikkurahalla. Niin kuin usein muidenkin ostamieni kirjojen kohdalla, Joulukuun kymmeneskin jäi yli vuodeksi kirjahyllyyn makaamaan. En uskaltanut lukea sitä. Olin varma, että sen novellit ovat hyviä, joten halusin säästää sen johonkin sopivaan aikaan X. Tyypillistä. Yleensä mitään sopivaa aikaa X ei ole edes olemassa. Tai on, se on aina. Mutta nyt oikeastaan olikin, täsmällinen oikea aika, nimittäin novellihaaste. Tiesin, että haluan viimeinkin lukea Saundersia.

Joulukuun kymmenennen kaikki kymmenen novellia kuvaavat kipeän osuvasti tähän päivään paikantuvia yhdysvaltalaisia ilmiöitä, keskiluokkaisten lähiöiden tilaa, rahvaan asemaa, yksilön sisintä. Saunders kirjoittaa raikkaalla tavalla, näkökulmat novellien aiheisiin eivät ole ollenkaan kulahtaneita. Novellien tapahtumat vaikuttavat alkuun hyvin naurettavilta, mutta osoittautuvat sitten viiltävän tosiksi. Saundersin satiiri puree – ja se käy kipeää.

Melkein kaikki kokoelman novellit ovat suosikkejani. Kokoelman avaa Kunniakierros, jossa teini-ikäinen Alison joutuu kidnappausyrityksen kohteeksi. Näkökulma vaihtelee Alisonin, naapurinpoika Kylen ja kidnappaajan välillä. Mitä jos naapurinpojan katse ei olisi ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Kokoelman lyhin, vain kahden sivun mittainen novelli Oksat kertoo elämänsä aikana monin eri tavoin pihallaan olevaa tolppaa tuunaavasta miehestä. Se on kenties kokoelman monimerkityksisin tarina, ja minä koin sen äärettömän surullisena.

Sitten äiti kuoli ja isä puki tolpan Kuolemaksi ja ripusti poikkipuuhun kuvia äidistä vauvana. Kun me käytiin katsomassa isää, tolpan juurelle oli levitelty outoja talismaaneja isän nuoruudesta: kunniamerkkejä, teatterilippuja, vanhoja svetareita, äidin meikkituubeja.

Pako hämähäkin sydämestä on kokoelman eniten dystopiaelementtejä sisältävä novelli, jossa Jeff-niminen nuori mies on alistunut häiritsevän ihmiskokeen uhriksi. Se vie koko kokoelman aivan uusiin ulottuvuuksiin. Semplica-päiväkirjat on hieman maltillisempi. Siinä avautuu keski-ikäisen miehen ahdistus elämästä, jossa pitäisi olla jotain, että on jotain. Tyttären lähestyvät syntymäpäivät ja onnenpotku tuovat perheen pihalle samanlaisen ihmistelineen kuin rikkaillakin on.

En ole kyllästynyt työhön. Työ on etuoikeus. Enkä vihaa rikkaita. Haluan rikastua itsekin. Sitten kun meillä on oma silta, taimenia, puumaja ja ST-ripustus, on päivänselvää, että kaikki on ansaittu itse toisin kuin esim. Torrineilla, joilla on pakostakin perintörahaa.

Kenties valjuimman jäljen jätti kokoelman päättävä Joulukuun kymmenes, joka kertoo sairaan miehen halusta kuolla. Se on kylläkin hyvin surullinen, mutta myös kovin vakava, ei ollenkaan sellaista ilotulittelua kuin suurin osa muista kokoelman novelleista. Ehkä se tuli liian lähelle, ehkä sen perinteisempi ote ei enää toiminut kaiken jälkeen.

Joulukuun kymmenennen novellit kiinnittyvät toisiinsa tiukasti, ne ovat kaikki yhtä taitavia, niin rakenteellisesti kuin kielellisestikin (kiitos upeasta suomennoksesta), ja sopivan nyrjähtäneitä. Mutta ne ovat myös tarpeeksi vaihtelevia pitäen jatkuvasti kiinnostuksen yllä. Luin kokoelmaa novellin päivässä, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä novellit vaativat keskittymistä, ajattelua, reflektointia. Vahva suositus.


Osallistun kokoelmalla Reader, why did I marry him? -blogin novellihaasteeseen.
Novelleja: 10
Novelleja luettu yhteensä: 40

––

George Saunders: Joulukuun kymmenes
(Tenth of December, 2013)
Suom. Markku Päkkilä
Siltala 2015, 230 s.

24.11.2016

Finlandia-palkinto 2016: voittaja

Tänään ratkesi kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintojen saajat. Keskityn tässä postauksessa kaunokirjallisuuden Finlandian voittajaan, mutta kerron myös muiden kategorioiden voittajat.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat olivat Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista, Riku Korhosen Emme enää usko pahaan, Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet, Peter Sandströmin Laudatur, Tommi Kinnusen Lopotti ja Sirpa Kähkösen Tankkien kesä. Olen lukenut ehdokkaista kaksi, Viikilän ja Kinnusen romaanit. Näistä suosikkini palkinnon saajaksi on Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista, mutta arvelen, että palkinto voisi mennä hyvin Sandströmin Laudaturille. Sen aionkin lukea seuraavaksi.

Tänä vuonna ensimmäistä kerta järjestetyssä yleisöäänestyksessä äänet menivät Kimmo Ohtosen tietokirjalle Karhu – Voimaeläin, Seita Vuorelan nuortenkirjalle Lumi ja Tommi Kinnusen romaanille Lopotti. Saa nähdä, menevätkö palkinnot samoille kirjoille.

Mutta nyt, kaunokirjallisuuden Finlandian vuonna 2016 saa:


Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista

Raadin perustelut ehdokasasettelussa: Tämä kirja on pieni helmi. Jukka Viikilä kirjoittaa esikoisromaanissaan Helsingistä sen arkkitehdin Carl Johan Engelin kautta. Tämä tuulinen kaupunki määrittää samalla rakentajansa mielen maiseman. Kun jotain työnnetään syrjään, se työnnetään Helsinkiin. Viikilä maalaa suuria kuvia pienillä piirroilla, niukoista merkinnöistä rakentuu kaupunki ja Engelin elämänkaari. Elämäntyön inhimillinen hinta on kova, mutta maksamisen arvoinen.

Jes, ihanaa, että suosikkini voitti! Viikilä on aikaisemmin julkaissut kaksi runokirjaa ja Akvarelleja Engelin kaupungista on hänen ensimmäinen romaaninsa. Voittopuheessaan Viikilä kertoi runoilla olevan aika suppea lukijakunta Suomessa, ja koska romaani on oikeastaan ainoa myyvä kirjallisuudenlaji, päätti hän salakuljettaa lyriikkaa romaanin muodossa suuremmalle yleisölle. Siinä Viikilä onnistui hyvin. Akvarelleja Engelin kaupungista on melankolisesta tunnelmastaan huolimatta hyvin kaunis lyyrinen kokonaisuus.

Tietokirjallisuuden Finlandian voitti Mari Mannisen Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voitti Juuli Niemen Et kävele yksin.

Oletteko lukeneet voittajien teoksia? Menikö kaunokirjallisuuden Finlandia oikeaan osoitteeseen?

22.11.2016

Costa Book Awards 2016: lyhytlistat



Tämä marraskuinen viikko on kiireistä aikaa kirjallisuuspalkintorintamalla, sillä juuri kun ehdin toipua eilisestä Dublin Litin PITKÄlistasta, nyt täytyykin jo kääntää katse kohti seuraavaa palkintokokonaisuutta, Costa Book Awardsia. Ja tulossa on vielä Finlandiatkin!

Costa Book Awardseissa palkitaan vuosittain paras esikoisromaani, romaani, elämäkerta, runoteos ja lastenkirja. Kaikkiin viiteen kategoriaan valitaan neljä finalistia. Kategorioiden voittajat julkistetaan 3. tammikuuta 2017. Lopulta 31. tammikuuta kategorioiden voittajien joukosta valitaan vuoden paras kirja.

Ehdokkaaksi pyrkivän kirjan tulee olla julkaistu englannin kielellä edellisvuoden marraskuun alun ja palkinnonjakovuoden lokakuun viimeisen päivän välillä. Lisäksi kirjailijan on täytynyt asua joko Isossa-Britanniassa tai Irlannissa viimeisen kolmen vuoden aikana vähintään kuusi kuukautta joka ikinen vuosi, mutta näiden maiden kansallisuutta ei tarvitse olla. Viime vuonna ei ollut näin monimutkaista sääntöä tai sitten vain oikaisin ja kerroin, että kirjailijan tulee olla joko britti tai irlantilainen (koska näin se taitaa käytännössä kaikkien ehdokkaiden kohdalla olla).

Viime vuoden tapaan listaan blogiini vain romaani- ja esikoisromaanikategorioiden ehdokkaat. 

Ehdokkaat vuoden romaaniksi:


Sebastian Barry: Days Without End

Nuori Thomas McNulty värväytyy Yhdysvaltojen armeijaan. Eletään 1800-luvun puoliväliä, intiaanisotien ja sisällissodan aikaa. Mitä tapahtuu, kun Thomas ja hänen kaverinsa John kohtaavat kauniin Sioux-heimon tytön, Winonan?


Maggie O'Farrell: This Must be the Place

Newyorkilainen, mutta Irlannissa entisen filmitähtivaimonsa kanssa asuvan Daniel Sullivanin elämään tulee käänne, kun hän lähtee New Yorkin Brooklyniin viettämään isänsä 90-vuotispäiviä. Daniel saa viestin menneisyydestä, joka asettaa kaiken vaakalaudalle.


Sarah Perry: The Essex Serpent

Leskeksi jäänyt Cora Seaborne muuttaa Lontoosta Aldwinterin pitäjään Essexiin. Will Ransome on pitäjän pastori. Kylä menee sekaisin, kun huhut myyttisen, ihmiselämiä riistävän Essexin käärmeen paluusta alkavat levitä. Cora on haltioissaan, mutta Will uskoo paniikin johtuvan kyläläisten moraalisesta heikkoudesta.


Rose Tremain: The Gustav Sonata

Melankolinen tarina kahden miehen, Gustavin ja Antonin, ystävyydestä puolueettomassa Sveitsissä toisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeen.

Ehdokkaat vuoden esikoisromaaniksi:


Susan Beale: The Good Guy

Eletään 1960-luvun Uudessa Englannissa. Rengaskauppias Ted on haaveilija, joka kaipaa ihailua osakseen. Normaali ja turvallinen elämä vaimon ja lapsen kanssa vaihtuu kauniiseen Pennyyn. Mutta kun haavekuva törmää todellisen elämän kanssa, kaikki Tedille tärkeä on pian vaarassa tuhoutua.


Kit de Waal: My Name Is Leon

Yhdeksänvuotiaalla Leonilla on ihana pikkuveli Jake. He asuvat nykyään pörrötukkaisen Maureenin luona. Mutta sitten aikuiset uhkaavat viedä Jaken pois, antaa hänet tuntemattomille, koska Jake on valkoinen ja Leon on musta.


Guinevere Glasfurd: The Words in My Hand

Mitä tapahtuu, kun hollantilaisen palvelustyttö Helenan ja René Descartesin elämät kohtaavat 1600-luvun Amsterdamissa?


Francis Spufford: Golden Hill

Komea tuntematon nuorukainen astuu ulos Englannista tulleesta laivasta New Yorkin Manhattanilla vuonna 1746, tuhannen punnan vekseli taskussaan. Eikä hän aio kertoa, mitä hän tekee tuhannella punnalla. Odottaessaan rahojaan nuorukainen päättää tutustua kaupunkiin, vauhdikkain seurauksin.

––

Onpa taas mielenkiintoiset ehdokkaat! Yhtäkään en ole lukenut, mutta pari löytyy entuudestaan lukulistalta.

Viime vuonna romaani- ja esikoisromaanikategoriat voittivat Kate Atkinsonin A God in Ruins (Hävityksen jumala, 2016) ja Andrew Michael Hurleyn The Loney (Hylätty ranta, 2016). Aika hyvin, että molemmat on tullut luettua. Tänä vuonna veikkaisin parhaaksi romaaniksi Sarah Perryn varsin kutkuttavan kuuloista teosta The Essex Serpent ja parhaaksi esikoisromaaniksi Kit de Waalin My Name is Leonia, sillä olen kuullut siitä pelkkiä kehuja. Mutta oikeastaan kaikki ehdokkaat ovat sellaisia, jotka kiinnostavat ja jotka voisin lukea.

Mitkä näistä ehdokkaista kiinnostavat teitä eniten?

Käykää katsomassa vielä muiden kategorioiden ehdokkaat täältä.

21.11.2016

International Dublin Literary Award 2017: pitkälista


Muistatteko vielä viime syksyltä hurjan International Dublin Literary Awardin? Ainoa hurja asia tässä palkinnossa ei ole voittajalle jaettava 100 000 euron palkintosumma (75 000 euroa kirjailijalle, 25 000 euroa mahdolliselle kääntäjälle), vaan se, että ehdokkaita on pitkälistalla vuosittain melkoinen määrä. Viime vuonna ehdokkaita oli huimat 160, tänä vuonna hieman maltillisemmin 147 kappaletta.

Hurjan huippua on sekin, että Dublin Litin pitkälistan ehdokkaita ei valitse mikään raati, vaan kirjastot ympäri maailman! Yli 400 kirjastoa 177:stä maasta kutsutaan joka vuosi mukaan äänestämään parhaita romaaneja. Tämän vuoden äänet tulevat 40:stä eri maasta ja vielä useammasta kirjastosta. Suomesta mukana olivat Helsingin ja Tampereen kaupunginkirjastot. Katso täältä, mitä kirjoja mitkäkin kirjastot äänestivät.

Jotta kirja pääsi tänä vuonna ehdokkaaksi, tuli sen olla englanninkielinen ja julkaistu 1.1.–31.12.2015 välisenä aikana TAI vieraskielinen, joka on julkaistu 1.1.2011–31.12.2015 välisenä aikana ja käännetty englannin kielelle vuoden 2015 aikana. Käytännössä siis kilpailussa valitaan vuoden 2015 paras englanninkielisenä julkaistu tai englanniksi käännetty kirja. Raadin valitsema maksimissaan kymmenen kirjan lyhytlista julkaistaan 11. huhtikuuta 2017.

Tänä vuonna ehdokkaista 43 on yhdysvaltalaisia, 23 brittiläisiä, 14 kanadalaisia, kymmenen australialaisia, kuusi uusiseelantilaisia ja neljä hollantilaisia. Teoksista 43 on käännöksiä, joiden joukossa on 19 eri alkuperäistä kieltä, ja 30 on esikoisromaaneja.

Viime vuoden tapaan en kirjoita ehdokkaista minkäänlaisia tiivistelmiä ihan ajan säästämiseksi, vaan listaan kirjat kansineen neljän ryhmissä, tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Merkitsen tähdellä (*) kirjat, jotka kiinnostavat minua eniten. Luetut linkitän omiin blogiteksteihini.

Ehdokkaat vuoden 2017 Dublin Lit -palkinnon saajiksi ovat seuraavat 147 romaania:


José Eduardo Agualusa: A General Theory of Oblivion *
Bernhard Aichner: Woman of the Dead
André Alexis: Fifteen Dogs *
Isabel Allende: The Japanese Lover


Alaa Al Aswany: The Automobile Club of Egypt
Kate Atkinson: A God in Ruins
Margaret Atwood: The Heart Goes Last *
Gabriela Babnik: Dry Season *


Fredrik Backman: My Grandmother Sends Her Regards and Apologises *
John Banville: The Blue Guitar
Kevin Barry: Beatlebone


Paul Beatty: The Sellout *
Ray Berard: Inside the Black Horse
Lou Berney: The Long and Faraway Gone
William Boyd: Sweet Caress *


T. C. Boyle: The Harder They Come
James Bradley: Clade *
Geraldine Brooks: The Secret Chord
Pedro Carmona-Alvarez: The Weather Changed, Summer Came and So On *


Jesús Carrasco: Out in the Open *
Steven Carroll: Forever Young
Michael Christie: If I Fall, If I Die *
Joan Clark: The Birthday Lunch


Bill Clegg: Did You Ever Have a Family *
Mia Couto: Confession of the Lioness *
Stephen Daisley: Coming Rain
Kamel Daoud: The Meursault Investigation


Keki N. Daruwalla: Ancestral Affairs
Elisabeth de Mariaffi: The Devil You Know
Sonali Dev: The Bollywood Bride
Patrick deWitt: Undermajordomo Minor


Viola di Grado: Hollow Heart *
Garry Disher: The Heat
Anne Enright: The Green Road *
Tomas Espedal: Against Nature *


Jill Alexander Essbaum: Hausfrau
Gavin Extence: The Mirror World of Melody Black *
Sebastian Faulks: Where My Heart Used to Beat
Angela Flournoy: The Turner House *


Dario Fo: The Pope's Daughter
Jonathan Franzen: Purity
Peggy Frew: Hope Farm *
Claire Fuller: Our Endless Numbered Days *


Mary Gaitskill: The Mare
Patrick Gale: A Place Called Winter *
Nina George: The Little Paris Bookshop
Esther Gerritsen: Craving *


Anne-Gine Goemans: Gliding Flight
Georgi Gospodinov: The Physics of Sorrow
Eli Gottlieb: Beast Boy *
Patricia Grace: Chappy


Lauren Groff: Fates and Furies
Garth Risk Hallberg: City on Fire *
Kristin Hannah: The Nightingale
Mari Hannah: The Silent Room


James Hannaham: Delicious Foods *
Diyar Harraz: One Minute to Midnight
Robert Harris: Dictator
Paula Hawkins: The Girl on the Train


Monika Held: This Place Hold No Fear
Aleksandar Hemon: The Making of Zombie Wars
Lawrence Hill: The Illegal
Michel Houellebecq: Submission


S. M. Hulse: Black River
Helen Humphreys: The Evening Chorus *
John Irving: Avenue of Mysteries *
Kazuo Ishiguro: The Buried Giant


Naomi Jackson: The Star Side of Bird Hill *
Trent Jamieson: Day Boy
N. K. Jemisin: The Fifth Season
David Joy: Where All Light Tends To Go *


Mireille Juchau: The World Without Us *
Stephen Kelman: Man on Fire
Yasmina Khadra: The African Equation
Linda Boström Knausgård: The Helios Disaster


Jessica Knoll: Luckiest Girl Alive
Christian Kracht: Imperium *
Milan Kundera: The Festival of Insignificance *
Tom Lanoye: Fortunate Slaves


Pierre Lemaitre: The Great Swindle
Tracey Lindberg: Birdie
Mario Vargas Llosa: The Discreet Hero


Valeria Luiselli: The Story of My Teeth *
Aishah Madadiy: Bits of Heaven
Sonia Mael: Don't Forget to Remember
Grace McCleen: The Offering *


Greg McGee: The Antipodeans
Paula McLain: Circling the Sun
David Mitchell: Slade House *
Judith Claire Mitchell: A Reunion of Ghosts *


Tanya Moir: The Legend of Winstone Blackhat
Cass Moriarty: The Promise Seed *
Sarah Moss: Signs for Lost Children *
Viet Thanh Nguyen: The Sympathizer


Andrej Nikolaidis: Till Kingdom Come
Sara Nović: Girl at War *
Naomi Novik: Uprooted
Edna O'Brien: The Little Red Chairs


Nuala O'Connor: Miss Emily
Andrew O'Hagan: The Illuminations *
Louise O'Neill: Asking for It
Chigozie Obioma: The Fishermen *


Aline Ohanesian: Orhan's Inheritance
Chinelo Okparanta: Under the Udala Tress
Orhan Pamuk: A Strangeness in My Mind


Bozin Pavlovski: The Horn of Love
Caryl Phillips: The Lost Child *
Beth Powning: A Measure of Light *
Natasha Pulley: The Watchmaker of Filigree Street


Ron Rash: Above the Waterfall
Jaap Robben: You Have Me to Love *
Evelio Rosero: Feast of the Innocents
Salman Rushdie: Two Years Eight Months and Twenty-Eight Nights


Sunjeev Sahota: The Year of the Runaways
Polly Samson: The Kindness
Sigal Samuel: The Mystics of Mile End
Robert Seethaler: A Whole Life *


Vivek Shanbhag: Ghachar Ghochar
Jim Shepard: The Book of Aron
Steinunn Sigurðardóttir: Yo-yo *
Daniel Silva: The English Spy


Anna Smaill: The Chimes
Jane Smiley: Golden Age *
Saša Stanišić: Before the Feast *
Philip Teir: The Winter War *


Sara Tilley: Duke *
Daniel Torday: The Last Flight of Poxl West
Lucy Treloar: Salt Creek *
Larry Tremblay: The Orange Grove


John Vaillant: The Jaguar's Children
David Vann: Aquarium *
Enrique Vila-Matas: The Illogic of Kassel


Goran Vojnović: Yugoslavia, My Fatherland
William T. Vollmann: The Dying Grass
Leslie Vryenhoek: Ledger of the Open Hand
M. O. Walsh: My Sunshine Away


Claire Vaye Watkins: Gold Fame Citrus *
Tommy Wieringa: These Are the Names
Jeanette Winterson: The Gap of Time *
Lucy Wood: Weathering *


Charlotte Wood: The Natural Way of Things *
Hanya Yanagihara: A Little Life
Robert Yune: Eighty Days of Sunlight *

––

Vau, miten kiinnostavan ja monipuolisen kattauksen tämä pitkälista sisältääkin. Jonkin verran tuttuja nimiä ja paljon uusia. Hienoa, että suomalaisiakin on taas mukana, Sofi Oksasen When the Doves Disappeared (Kun kyyhkyset katosivat, 2012) ja Philip Teirin The Winter War (Talvisota : avioliittoromaani, 2013). Mitä luulette, onko suomalaisilla mahdollisuuksia kymmenen finalistin joukkoon?

Käykäähän katsomassa Dublin Litin sivuilta tarkemmat tiedot ehdokkaista.

Mitä olette näistä lukeneet? Mitkä haluaisitte lukea? Paras kansi?